2. Kuninkaiden kirja 18:1–37
18 Ja Israelin kuninkaan Hosean,+ Elan pojan, kolmantena vuonna tapahtui, että Hiskia,+ Juudan kuninkaan Ahasin+ poika, tuli kuninkaaksi.
2 Alkaessaan hallita hän oli kaksikymmentäviisivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kaksikymmentäyhdeksän vuotta. Ja hänen äitinsä oli nimeltään Abi*, Sakarjan tytär.+
3 Ja hän teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä,+ aivan niin kuin hänen esi-isänsä Daavid oli tehnyt.+
4 Hän se poisti uhrikukkulat+ ja särki palasiksi pyhät patsaat+ ja hakkasi maahan pyhän+ paalun ja murskasi palasiksi kuparikäärmeen,+ jonka Mooses oli tehnyt,+ sillä aina noihin päiviin asti Israelin pojat olivat jatkuvasti suitsuttaneet uhrisavua+ sille, ja sitä kutsuttiin kupariseksi käärmejumalaksi.*+
5 Hän luotti Jehovaan, Israelin Jumalaan,+ ja osoittautui, ettei hänen jälkeensä ollut kaikkien Juudan kuninkaiden keskuudessa ketään hänen kaltaistaan+ eikä niidenkään keskuudessa, jotka olivat olleet ennen häntä.+
6 Ja hän pysyi kiinni Jehovassa.+ Hän ei kääntynyt pois seuraamasta häntä vaan piti jatkuvasti hänen käskynsä, jotka Jehova oli antanut Moosekselle.+
7 Ja osoittautui, että Jehova oli hänen kanssaan.+ Minne tahansa hän menikin, hän toimi harkitsevasti,+ ja hän ryhtyi kapinoimaan Assyrian kuningasta vastaan eikä palvellut häntä.+
8 Juuri hän löi filistealaiset+ aina Gazaan+ asti ja myös sen alueet, vartiomiesten tornista+ linnoitettuun kaupunkiin.
9 Ja kuningas Hiskian* neljäntenä vuonna eli Israelin kuninkaan Hosean,+ Elan pojan, seitsemäntenä vuonna tapahtui, että Assyrian kuningas Salmanassar+ nousi Samariaa vastaan ja alkoi piirittää sitä.+
10 Ja kolmen vuoden kuluttua* he sitten valloittivat sen;+ Hiskian kuudentena vuonna eli Israelin kuninkaan Hosean yhdeksäntenä vuonna Samaria valloitettiin.+
11 Sen jälkeen Assyrian+ kuningas vei Israelin pakkosiirtolaisuuteen+ Assyriaan ja sijoitti heidät Halahiin+ ja Haboriin+ Gosanjoen varrelle ja meedialaisten kaupunkeihin+
12 sen takia, että he eivät olleet kuunnelleet+ Jehovan, Jumalansa, ääntä vaan rikkoivat jatkuvasti hänen liittonsa,+ niin, kaiken mistä Mooses,+ Jehovan palvelija, oli antanut käskyn.+ He eivät kuunnelleet eivätkä tehneet sen mukaan.
13 Ja kuningas Hiskian neljäntenätoista vuonna nousi Assyrian+ kuningas Sanherib+ kaikkia Juudan linnoitettuja kaupunkeja vastaan ja ryhtyi valtaamaan niitä.
14 Niinpä Juudan kuningas Hiskia lähetti sanomaan Assyrian kuninkaalle Lakisiin: ”Olen tehnyt syntiä. Käänny pois kimpustani. Mitä sälyttänetkin minulle, sen kannan.”+ Niin Assyrian kuningas pani Juudan kuninkaan Hiskian suoritettavaksi kolmesataa hopeatalenttia*+ ja kolmekymmentä kultatalenttia.
15 Sen tähden Hiskia antoi kaiken hopean, joka löytyi Jehovan huoneesta+ ja kuninkaan talon aarteistosta.+
16 Siihen aikaan Hiskia leikkasi Jehovan temppelin* ovet+ ja ovenpielet, jotka Hiskia, Juudan kuningas, oli päällystänyt,+ ja sitten hän antoi ne* Assyrian kuninkaalle.
17 Sen jälkeen Assyrian kuningas+ lähetti tartanin*+ ja rabsarisin* ja rabsaken*+ suuri sotajoukko mukanaan Lakisista+ kuningas Hiskian luo Jerusalemiin, jotta he olisivat nousseet ja tulleet Jerusalemiin. Niin he nousivat ja tulivat ja seisahtuivat ylälammikon kanavan+ kohdalle, joka on pesijänkedon valtatien varrella.+
18 Ja he kutsuivat kuningasta, mutta heidän luokseen tulivat Eljakim,+ Hilkian* poika, joka hoiti taloutta, ja sihteeri Sebna+ ja kansleri Joah, Asafin poika.
19 Niin rabsake+ sanoi heille: ”Sanokaahan Hiskialle: ’Näin on suuri kuningas,+ Assyrian kuningas, sanonut: ”Mikä on tämä luottamus, johon olet turvautunut?+
20 Olet sanonut (mutta se on vain huulten puhetta): ’Sotaa varten on neuvoja+ ja väkevyyttä.’ Keneen oikein olet pannut luottamuksesi, kun olet kapinoinut+ minua vastaan?
21 Katso, olet pannut nyt luottamuksesi Egyptiin,+ tämän muserretun ruo’on tukeen,+ joka – jos mies nojaisi siihen – varmasti tunkeutuisi hänen kämmeneensä ja lävistäisi sen. Sellainen on farao,+ Egyptin kuningas, kaikille, jotka panevat luottamuksensa häneen.
22 Ja jos te sanoisitte minulle: ’Jehovaan,+ Jumalaamme, me olemme panneet luottamuksemme’,+ niin eikö hän ole se, jonka uhrikukkulat+ ja alttarit Hiskia+ on poistanut, samalla kun hän sanoo Juudalle ja Jerusalemille: ’Tämän alttarin edessä teidän tulee kumartua Jerusalemissa’?”’+
23 Lyöhän siis nyt vetoa+ herrani, Assyrian kuninkaan, kanssa ja salli minun antaa sinulle kaksituhatta hevosta nähdäkseni, voitko sinä hankkia niille ratsastajat.+
24 Kuinka sitten voisit torjua herrani vähäisimmistä palvelijoista yhden ainoan käskynhaltijan kasvot,+ kun sinä panet luottamuksesi Egyptiin saadaksesi vaunuja+ ja ratsumiehiä?+
25 Olenko muka ilman Jehovan valtuutusta noussut tätä paikkaa vastaan hävittämään sitä? Jehova itse sanoi minulle:+ ’Nouse tätä maata vastaan, ja sinun on hävitettävä se.’”
26 Tähän Eljakim,+ Hilkian poika, ja Sebna+ ja Joah+ sanoivat rabsakelle:+ ”Puhuisitko palvelijoittesi kanssa syyrian kielellä,*+ sillä me ymmärrämme* sitä, äläkä puhu kanssamme juutalaisten kielellä*+ kansan kuullen, jota on muurilla.”
27 Mutta rabsake sanoi heille: ”Sinun herrallesiko ja sinulleko minun herrani on lähettänyt minut puhumaan nämä sanat? Eikö muurilla istuville miehille heidän syödäkseen omaa ulostustaan+ ja juodakseen omaa virtsaansa teidän kanssanne?”+
28 Ja rabsake seisoi ja huusi edelleen kovalla äänellä juutalaisten kielellä,+ ja hän puhui ja sanoi vielä: ”Kuulkaa suuren kuninkaan,+ Assyrian kuninkaan, sana.
29 Näin on kuningas sanonut: ’Älkää antako Hiskian pettää itseänne, sillä ei hän pysty vapauttamaan teitä minun käsistäni.+
30 Älkääkä antako Hiskian saada teitä luottamaan Jehovaan,+ kun hän sanoo: ”Varmasti Jehova vapauttaa+ meidät, eikä tätä kaupunkia anneta Assyrian kuninkaan käsiin.”+
31 Älkää kuunnelko Hiskiaa, sillä näin on Assyrian kuningas sanonut: ”Tehkää kanssani antautumissopimus* ja tulkaa ulos luokseni, ja syököön kukin omasta viiniköynnöksestään ja kukin omasta viikunapuustaan+ ja juokoon kukin oman vesisäiliönsä vettä,+
32 kunnes tulen ja vien teidät oman maanne kaltaiseen maahan,+ viljan ja uuden viinin maahan, leivän+ ja viinitarhojen+ maahan, runsasöljyisten oliivipuiden ja hunajan+ maahan, ja pysykää elossa, jottette kuolisi. Älkääkä kuunnelko Hiskiaa, sillä hän houkuttelee teitä sanoen: ’Jehova itse vapauttaa meidät.’+
33 Ovatko kansakuntien jumalat mitenkään vapauttaneet+ kukin omaa maataan Assyrian kuninkaan käsistä?+
34 Missä ovat Hamatin+ ja Arpadin+ jumalat? Missä ovat Sefarvaimin,+ Henan+ ja Ivvan+ jumalat? Ovatko ne vapauttaneet Samarian minun käsistäni?+
35 Ketkä noiden maiden kaikista jumalista ovat vapauttaneet maansa minun käsistäni,+ niin että Jehova vapauttaisi Jerusalemin minun käsistäni?”’”+
36 Ja kansa pysyi vaiti+ eikä vastannut hänelle+ sanaakaan, sillä kuningas oli käskenyt sanoen: ”Ette saa vastata hänelle.”+
37 Mutta Eljakim,+ Hilkian poika, joka hoiti taloutta, ja sihteeri Sebna+ ja kansleri Joah,+ Asafin poika, tulivat Hiskian luo vaatteet repäistyinä+ ja kertoivat hänelle rabsaken sanat.
Alaviitteet
^ Kirjm. ”hän alkoi kutsua sitä (sitä alettiin kutsua) Nehustaniksi”.
^ Tai ”lopulla”.
^ Ks. liite 8A.
^ Tämä viittaa ilmeisesti ovien ja ovenpielien kultapäällystykseen.
^ Tai ”ylipäällikön”.
^ Tai ”ylimmän hovivirkamiehen”.
^ Tai ”ylijuomanlaskijan”.
^ Nimen merk. ’osuuteni (osani) on Jehova’. Hepr. Ḥil·qi·jaʹhu.
^ ”syyrian kielellä”. Tai ”aramean kielellä”. Hepr. ʼara·mitʹ; tämän sanan ensimmäinen esiintymä. Ks. Esr 4:7; Jes 36:11; Da 2:4.
^ Tai ”voimme kuunnella”.
^ ”juutalaisten kielellä”. Hepr. jehu·ditʹ; tämän sanan ensimmäinen esiintymä.
^ Kirjm. ”Tehkää kanssani siunaus [ts. se, mikä koituu siunaukseksi]”.
