2. Kuninkaiden kirja 24:1–20
24 Hänen päivinään nousi Babylonin* kuningas Nebukadnessar,+ ja niin Jojakimista tuli hänen palvelijansa+ kolmeksi vuodeksi. Tämä kääntyi kuitenkin pois ja kapinoi häntä vastaan.
2 Ja Jehova alkoi lähettää häntä vastaan kaldealaisten rosvojoukkoja+ ja syyrialaisten* rosvojoukkoja ja moabilaisten rosvojoukkoja+ ja Ammonin poikien rosvojoukkoja, ja hän lähetti niitä Juudaa vastaan tuhoamaan sitä sen Jehovan sanan mukaan,+ jonka hän oli puhunut palvelijoittensa, profeettojen, välityksellä.
3 Se tapahtui kuitenkin Juudaa vastaan Jehovan käskystä, jotta se poistettaisiin+ hänen näkyvistään Manassen syntien tähden,+ kaiken sen mukaisesti, mitä hän oli tehnyt,
4 ja myös sen viattoman veren+ tähden, jonka hän oli vuodattanut, niin että hän täytti Jerusalemin viattomalla verellä, eikä Jehova suostunut antamaan anteeksi.+
5 Mitä muuta sanottavaa on Jojakimista+ ja kaikesta, mitä hän teki, eikö se ole kirjoitettu Juudan kuninkaiden päiviä koskevien asioiden kirjaan?+
6 Lopulta Jojakim meni lepoon esi-isiensä luo,+ ja hänen poikansa Jojakin alkoi hallita hänen sijastaan.
7 Eikä Egyptin kuningas enää+ lähtenyt maastaan,+ sillä Babylonin kuningas oli ottanut kaiken, mikä kuului Egyptin kuninkaalle+ Egyptin purolaaksosta+ Eufratvirtaan+ saakka.
8 Alkaessaan hallita Jojakin+ oli kahdeksantoistavuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa kolme kuukautta.+ Ja hänen äitinsä oli nimeltään Nehusta, Elnatanin tytär Jerusalemista*.
9 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä oli tehnyt.+
10 Sinä aikana* Babylonin kuninkaan Nebukadnessarin palvelijat tulivat ylös Jerusalemiin, niin että kaupunki joutui piirityksiin.+
11 Ja Babylonin kuningas Nebukadnessar lähti tulemaan kaupungin kimppuun hänen palvelijoittensa piirittäessä sitä.+
12 Lopulta Juudan kuningas Jojakin meni ulos Babylonin kuninkaan luo,+ hän sekä hänen äitinsä+ ja palvelijansa ja ruhtinaansa ja hovivirkamiehensä, ja niin Babylonin kuningas otti hänet vangiksi ollessaan kahdeksatta+ vuotta kuninkaana.
13 Sitten hän vei sieltä kaikki Jehovan huoneen aarteet ja kuninkaan talon aarteet+ ja hakkasi kappaleiksi kaikki kultaiset välineet,+ jotka Israelin kuningas Salomo oli tehnyt Jehovan temppeliin, niin kuin Jehova oli puhunut.
14 Ja hän vei pakkosiirtolaisuuteen+ koko Jerusalemin ja kaikki ruhtinaat+ ja kaikki urhoolliset, väkevät+ miehet – kymmenentuhatta hän vei pakkosiirtolaisuuteen – ja myös jokaisen käsityöläisen+ ja vallitusten rakentajan. Ketään ei jätetty jäljelle, paitsi maan kansan alhaiso.+
15 Siten hän vei Jojakinin+ pakkosiirtolaisuuteen Babyloniin,+ ja kuninkaan äidin+ ja kuninkaan vaimot ja hänen hovivirkamiehensä+ ja maan huomattavimmat miehet hän vei pakkosiirtolaisina pois Jerusalemista Babyloniin.
16 Kaikki urhoolliset miehet, seitsemäntuhatta, ja käsityöläiset ja vallitusten rakentajat, tuhat, kaikki sotaakäyvät*, väkevät miehet, heidät Babylonin kuningas vei sitten pakkosiirtolaisina Babyloniin.+
17 Lisäksi Babylonin kuningas+ teki hänen setänsä Mattanjan+ kuninkaaksi hänen sijaansa. Sitten hän muutti hänen nimensä Sidkiaksi.*+
18 Alkaessaan hallita Sidkia*+ oli kaksikymmentäyksivuotias, ja hän hallitsi Jerusalemissa yksitoista vuotta. Ja hänen äitinsä oli nimeltään Hamutal,+ Jeremian* tytär Libnasta*.
19 Ja hän teki sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä, aivan niin kuin Jojakim oli tehnyt.+
20 Jehovan suuttumuksen+ takia tämä näet tapahtui Jerusalemissa ja Juudassa, kunnes hän oli heittänyt ne pois näkyvistään.+ Ja Sidkia alkoi kapinoida Babylonin kuningasta vastaan.+
Alaviitteet
^ ”Babylonin”, LXXVg; MSy: ”Babelin”.
^ ”syyrialaisten”, MLXXVg; Sy: ”edomilaisten”.
^ Tai ”Jerusalemista olevan Elnatanin tytär”.
^ Tai ”Siihen aikaan”.
^ Tai ”sotaan kelvolliset”.
^ Tai ”hänen nimensä muutettiin Sidkiaksi”.
^ Merk. ’Jehova on vanhurskaus’. Hepr. Tsid·qi·jaʹhu.
