2. Samuelin kirja 1:1–27
1 Ja Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid oli palannut lyötyään amalekilaiset,*+ tapahtui, että Daavid oleskeli Siklagissa+ vielä kaksi päivää.
2 Ja katso, kolmantena päivänä kävi niin, että leiristä Saulin luota tuli mies+ vaatteet repäistyinä+ ja multaa päänsä päällä,+ ja tapahtui, että kun hän tuli Daavidin luo, hän heti lankesi maahan+ ja heittäytyi kasvoilleen.
3 Niin Daavid sanoi hänelle: ”Mistä sinä tulet?”, mihin hän sanoi hänelle: ”Olen paennut Israelin leiristä.”
4 Ja Daavid sanoi hänelle edelleen: ”Miten on käynyt? Kerrohan minulle.” Tähän hän sanoi: ”Väki on paennut taistelusta, ja paljon väkeä on myös kaatunut ja kuollut,+ ja myös Saul+ ja hänen poikansa Jonatan+ ovat kuolleet.”
5 Silloin Daavid sanoi nuorelle miehelle, joka kertoi sen hänelle: ”Mistä oikein tiedät, että Saul ja myös hänen poikansa Jonatan ovat kuolleet?”+
6 Tähän nuori mies, joka kertoi sen hänelle, sanoi: ”Osuin sattumalta Gilboanvuorelle,+ ja siellä Saul nojasi keihääseensä+ ja, katso, vaununajajat* ja ratsumiehet olivat tavoittaneet hänet.+
7 Kun hän kääntyi ja näki minut, niin hän kutsui minua ja minä sanoin: ’Tässä olen!’
8 Ja hän sanoi minulle vielä: ’Kuka olet?’, johon sanoin hänelle: ’Olen amalekilainen.’+
9 Sitten hän sanoi: ’Astuhan luokseni ja surmaa minut lopullisesti, sillä kouristus* on vallannut minut, mutta koko sieluni+ on vielä minussa.’
10 Niin astuin hänen luokseen ja surmasin hänet lopullisesti,+ sillä tiesin, ettei hän kaaduttuaan olisi voinut elää. Sitten otin hänen päässään olleen diadeemin+ ja käsivarressaan olleen rannerenkaan tuodakseni ne tänne herralleni.”
11 Tällöin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne,+ ja samoin tekivät myös kaikki miehet, jotka olivat hänen kanssaan.
12 Ja he valittivat ja itkivät+ ja paastosivat+ iltaan asti Saulin ja hänen poikansa Jonatanin ja Jehovan* kansan ja Israelin huoneen tähden,+ siksi että he olivat kaatuneet miekkaan.
13 Daavid sanoi nyt nuorelle miehelle, joka kertoi sen hänelle: ”Mistä sinä olet?”, mihin tämä sanoi: ”Olen erään muukalaisasukkaan, erään amalekilaisen,+ poika.”
14 Silloin Daavid sanoi hänelle: ”Kuinka et pelännyt+ ojentaa kättäsi tuhotaksesi Jehovan voidellun?”*+
15 Sitten Daavid kutsui yhden nuorista miehistä ja sanoi: ”Käy tänne. Iske hänet maahan.” Niinpä hän löi hänet maahan, niin että hän kuoli.+
16 Daavid sanoi sitten hänelle: ”Verivelkasi* olkoon oman pääsi päällä,+ sillä oma suusi on todistanut sinua vastaan+ sanomalla: ’Minä surmasin lopullisesti Jehovan voidellun.’”+
17 Ja Daavid ryhtyi laulamaan valittaen tätä surulaulua+ Saulista ja hänen pojastaan Jonatanista+
18 ja sanoi, että Juudan+ pojille pitäisi opettaa ”Jousi”.*+ Katso, se on kirjoitettuna Jasarin* kirjassa:+
19 ”Kaunistuksesi, oi Israel, on surmattuna kukkuloillasi.+Kuinka ovatkaan väkevät miehet kaatuneet!
20 Älkää kertoko siitä Gatissa,+älkää ilmoittako sitä Askelonin kaduilla,+etteivät filistealaisten tyttäret iloitsisi,etteivät ympärileikkaamattomien tyttäret riemuitsisi.+
21 Te Gilboan vuoret,+ älköön teidän päällänne olko kastetta, älköön sadetta, älköönkä siellä olko pyhien antien peltoja,*+sillä siellä väkevien kilpi tahrattiin*,Saulin kilpi, niin ettei ollut yhtään öljyllä voideltua.+
22 Surmattujen verestä, väkevien rasvastaei Jonatanin jousi kääntynyt takaisin,+eikä Saulin miekka palannut tyhjin toimin.+
23 Saul ja Jonatan,+ rakastettavat ja miellyttävät elämänsä aikana,ja kuolemassaan* he eivät eronneet.+He olivat kotkia nopeammat,+he olivat leijonia* väkevämmät.+
24 Te Israelin tyttäret, itkekää Saulia,joka puki teidät helakanpunaan ja hienouksiin,joka pani kultakoristeita vaatteisiinne.+
25 Kuinka ovatkaan väkevät kaatuneet taistelun keskellä!+Jonatan surmattuna kukkuloillasi!+
26 Olen ahdingossa tähtesi, veljeni Jonatan,olit minulle hyvin miellyttävä.+Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisten rakkaus.+
27 Kuinka ovatkaan väkevät kaatuneet+ja sota-aseet tuhoutuneet!”
Alaviitteet
^ ”amalekilaiset”, Sy ja viisi hepr. käsik.; MLXXVg: ”Amalekin”.
^ Tai ”vaunut”.
^ ”huimaus”, Sy; M:ssä merkitys on epävarma.
^ ”Jehovan”, MSyVg; LXX: ”Juudan”.
^ ”voidellun”. Hepr. mešiʹaḥ; kreik. khri·stonʹ; syyr. lam·ši·ḥeh; lat. christum.
^ Kirjm. ”veresi [olkoot]”.
^ Tai ”Jousilaulu”.
^ Tai ”Oikeamielisen”.
^ ”pyhien antien peltoja”. LXXVg: ”ensi hedelmien peltoja”.
^ Tai ”hylättiin inhoten”.
^ ”leijonia”. Hepr. me·ʼara·jōtʹ, afrikkalaisia leijonia.
^ Tai ”kuollessaankaan”.
