2. Samuelin kirja 10:1–19
10 Ja myöhemmin tapahtui, että Ammonin poikien+ kuningas kuoli, ja hänen poikansa Hanun alkoi hallita hänen sijastaan.+
2 Tällöin Daavid sanoi: ”Minä osoitan rakkaudellista huomaavaisuutta Hanunia, Nahasin poikaa, kohtaan, niin kuin hänen isänsä osoitti rakkaudellista huomaavaisuutta minua kohtaan.”+ Niinpä Daavid lähetti palvelijoitaan+ lohduttamaan häntä hänen isänsä vuoksi, ja Daavidin palvelijat saapuivat sitten Ammonin poikien maahan.
3 Mutta Ammonin poikien ruhtinaat sanoivat herralleen Hanunille: ”Kunnioittaako Daavid sinun silmissäsi isääsi, kun hän on lähettänyt luoksesi lohduttajia? Eikö Daavid ole lähettänyt palvelijansa luoksesi tutkimaan kaupungin* läpikotaisin ja vakoilemaan+ sitä ja kukistamaan sen?”+
4 Niin Hanun otti Daavidin palvelijat ja ajoi puolet heidän parrastaan+ ja leikkasi puolet heidän vaatteistaan takamuksia myöten ja lähetti heidät pois.+
5 Myöhemmin Daavidille kerrottiin siitä, ja hän lähetti heti viestin heitä vastaan, sillä miehet tunsivat tulleensa pahoin nöyryytetyiksi, ja kuningas sanoi: ”Asukaa Jerikossa,+ kunnes partanne kasvaa riittävästi. Sitten teidän on palattava.”
6 Aikanaan Ammonin pojat näkivät, että heistä oli tullut Daavidille löyhkä,+ jolloin Ammonin pojat lähettivät palkkaamaan Bet-Rehobin+ syyrialaisia ja Soban+ syyrialaisia, kaksikymmentätuhatta jalkamiestä, ja Maakan+ kuninkaan, tuhat miestä, ja Istobin*, kaksitoistatuhatta miestä.
7 Kun Daavid kuuli siitä, niin hän lähetti Joabin ja koko armeijan ja väkevät miehet.*+
8 Sitten Ammonin pojat lähtivät liikkeelle ja järjestäytyivät taisteluun portin* sisäänkäynnin luo samoin kuin Soban ja Rehobin+ syyrialaiset sekä Istob ja Maaka erikseen kedolle.+
9 Kun Joab näki, että häntä uhkasi hyökkäys edestä ja takaa, hän valitsi heti joitakuita kaikista Israelin valiomiehistä+ ja järjesti heidät kohtaamaan syyrialaiset.
10 Ja loput väestä hän antoi veljensä Abisain+ käsiin, jotta tämä järjestäisi heidät kohtaamaan Ammonin pojat.+
11 Ja hän sanoi vielä: ”Jos syyrialaiset käyvät minulle ylivoimaisiksi, niin sinun on tultava minulle pelastukseksi, mutta jos taas Ammonin pojat käyvät sinulle ylivoimaisiksi, niin minun on tultava pelastamaan sinut.+
12 Ole luja osoittautuaksemme rohkeiksi+ kansamme puolesta ja Jumalamme kaupunkien puolesta,+ ja Jehova puolestaan tekee sen, minkä hän hyväksi näkee.”+
13 Sitten Joab ja väki, joka oli hänen kanssaan, ryhtyivät taisteluun syyrialaisia vastaan, ja nämä lähtivät pakoon hänen edestään.+
14 Ammonin pojat puolestaan näkivät, että syyrialaiset olivat paenneet, ja he lähtivät pakoon Abisain edestä ja tulivat siksi kaupunkiin.+ Sen jälkeen Joab palasi Ammonin poikien luota ja tuli Jerusalemiin.+
15 Kun syyrialaiset näkivät kärsineensä tappion Israelin edessä, he alkoivat kokoontua yhteen.
16 Niin Hadadeser+ lähetti tuomaan Virran+ seudulla olevia syyrialaisia, ja he tulivat sitten Helamiin* Sobakin,+ Hadadeserin armeijan päällikön, johdolla.
17 Kun tästä ilmoitettiin Daavidille, hän kokosi viipymättä koko Israelin ja ylitti Jordanin ja tuli Helamiin. Syyrialaiset järjestäytyivät nyt kohtaamaan Daavidin ja alkoivat taistella häntä vastaan.+
18 Ja syyrialaiset lähtivät pakoon+ Israelin edestä, ja Daavid sai tapetuksi syyrialaisista seitsemänsataa vaununajajaa+ ja neljäkymmentätuhatta ratsumiestä, ja Sobakin, heidän armeijansa päällikön, hän löi siellä kuoliaaksi.+
19 Kun kaikki kuninkaat,+ Hadadeserin palvelijat, näkivät kärsineensä tappion Israelin edessä,+ he tekivät nopeasti rauhan Israelin kanssa ja alkoivat palvella heitä,+ ja syyrialaiset pelkäsivät yrittää enää pelastaa Ammonin poikia.+
Alaviitteet
^ Tai ”Tobin miehiä”.
^ ”he tulivat sitten Helamiin”, MLXXSy; Vg: ”hän johti heidän armeijansa sinne”.
