2. Samuelin kirja 20:1–26
20 Siellä sattui nyt olemaan kelvoton mies*+ nimeltä Seba,+ Bikrin poika, benjaminilainen, ja hän ryhtyi puhaltamaan torveen+ ja sanomaan: ”Meillä ei ole mitään osuutta Daavidiin, eikä meillä ole mitään perintöä Iisain pojassa.+ Jokainen jumaliensa luo,*+ oi Israel!”
2 Silloin kaikki Israelin miehet alkoivat lähteä Daavidin seurasta seuratakseen Sebaa, Bikrin poikaa,+ kun taas Juudan miehet pysyivät kuninkaansa kanssa Jordanilta Jerusalemiin.+
3 Lopulta Daavid tuli Jerusalemissa olevaan taloonsa.+ Sitten kuningas otti ne kymmenen naista,+ sivuvaimot, jotka hän oli jättänyt jälkeensä huolehtimaan talosta, ja pani heidät vartioituun taloon, mutta hän huolehti heidän elatuksestaan. Eikä hän yhtynyt heihin,+ vaan he olivat eristettyinä kuolinpäiväänsä saakka, elävän miehen leskinä*.
4 Kuningas sanoi nyt Amasalle:+ ”Kutsu Juudan miehet koolle luokseni kolmen päivän kuluessa ja ole itsekin täällä paikalla.”
5 Niin Amasa lähti kutsumaan Juudaa koolle mutta viipyi ohi sovitun ajan, jonka hän oli hänelle määrännyt.
6 Silloin Daavid sanoi Abisaille:+ ”Nyt Seba,+ Bikrin poika, on kohta meille pahempi kuin Absalom.+ Ota sinä herrasi palvelijat+ ja aja häntä takaa, jottei hän vain löytäisi itselleen linnoitettuja kaupunkeja ja pääsisi pakoon silmiemme edessä*.”
7 Niinpä Joabin+ miehet ja keretiläiset+ ja peletiläiset+ ja kaikki väkevät miehet lähtivät hänen peräänsä, ja he lähtivät Jerusalemista ajaakseen takaa Sebaa, Bikrin poikaa.
8 He olivat lähellä suurta kiveä, joka on Gibeonissa,+ ja Amasa+ itse tuli heitä vastaan. Ja Joab oli vyöttäytynyt, pukeutunut vaatteeseen, ja hänen ylleen oli vyötettynä miekka, joka oli tupessaan, kiinnitettynä hänen lanteelleen. Ja hän astui esiin, ja silloin se* putosi.
9 Joab sanoi nyt Amasalle: ”Voitko hyvin, veljeni?”+ Sitten Joab tarttui oikealla kädellään Amasan partaan ikään kuin suudellakseen häntä.+
10 Mutta Amasa ei varonut miekkaa, joka oli Joabin kädessä, ja niin hän iski sillä häntä+ vatsaan, ja hänen sisälmyksensä valuivat maahan, eikä hänen tarvinnut tehdä sitä hänelle toistamiseen. Niin hän kuoli. Ja Joab ja hänen veljensä Abisai puolestaan ajoivat takaa Sebaa, Bikrin poikaa.
11 Ja eräs Joabin nuorista miehistä seisoi hänen vierellään ja sanoi: ”Seuratkoon Joabia jokainen, joka on mieltynyt Joabiin ja joka on Daavidin oma!”+
12 Amasa virui kaiken aikaa verissään+ keskellä valtatietä. Kun mies näki, että kaikki väki seisahtui, niin hän siirsi Amasan valtatieltä kedolle. Lopulta hän heitti vaatteen hänen päälleen, koska hän näki, että jokainen hänen luokseen tullut seisahtui.+
13 Heti kun hän oli siirtänyt hänet pois valtatieltä, joka mies kulki ohi seuraten Joabia ajaakseen takaa Sebaa,+ Bikrin poikaa.
14 Ja Seba kulki kaikkien Israelin heimojen kautta Abel-Bet-Maakaan.+ Sitten tulivat kaikki bikriläiset* koolle ja menivät myös sinne hänen perässään.
15 Ja he tulivat sen jälkeen ja ryhtyivät piirittämään häntä Abel-Bet-Maakassa ja luomaan piiritysvallia kaupunkia vastaan,+ koska se sijaitsi vallin sisäpuolella. Ja kaikki väki, joka oli Joabin kanssa, kaivoi muurin perustuksia saadakseen sen sortumaan.
16 Silloin eräs viisas nainen+ huusi kaupungista: ”Kuulkaa, kuulkaa! Sanoisitteko Joabille: ’Tule lähemmäksi, tänne saakka, ja salli minun puhua sinulle.’”
17 Niin hän lähestyi naista, ja tämä sanoi sitten: ”Oletko sinä Joab?”, mihin hän sanoi: ”Olen.” Tällöin nainen sanoi hänelle: ”Kuuntele orjattaresi sanoja.”+ Hän sanoi vuorostaan: ”Minä kuuntelen.”
18 Ja nainen jatkoi sanoen: ”Ennen vanhaan oli poikkeuksetta tapana puhua sanoen: ’Tiedusteltakoon vain Abelista, niin asia saadaan varmasti päätökseen.’
19 Minä edustan Israelin rauhaisia+ ja uskollisia.+ Sinä yrität surmata kaupungin+ ja äidin Israelissa. Miksi sinä nielisit+ Jehovan perinnön?”+
20 Tähän Joab vastasi ja sanoi: ”Minusta on täysin mahdotonta ajatella, että nielisin ja hävittäisin.
21 Niin ei ole asia, vaan eräs mies Efraimin vuoristosta,+ nimeltään Seba,+ Bikrin poika, on nostanut kätensä kuningas Daavidia vastaan.+ Luovuttakaa te hänet yksin,+ niin minä kyllä vetäydyn pois kaupungin luota.”+ Silloin nainen sanoi Joabille: ”Katso! Hänen päänsä+ heitetään sinulle muurin yli!”
22 Nainen meni heti viisaudessaan+ kaiken väen luo, ja niin Sebalta, Bikrin pojalta, lyötiin pää poikki ja se heitettiin Joabille. Silloin hän puhalsi torveen,+ jolloin he hajaantuivat kaupungin luota kukin kotiinsa*, ja Joab itse palasi Jerusalemiin kuninkaan luo.
23 Ja Joab oli koko Israelin armeijan päällikkönä,+ ja Benaja,+ Jehojadan+ poika, oli keretiläisten*+ ja peletiläisten+ päällikkönä.
24 Ja Adoram+ oli pakkotyövelvollisten valvojana, ja Josafat,+ Ahiludin poika, oli kansleri*.
25 Ja Seva+ oli sihteerinä,+ ja Sadok+ ja Abjatar+ olivat pappeina.
26 Myös jairilaisesta Irasta tuli Daavidin pappi.*+
Alaviitteet
^ ”jumaliensa luo”. Kirjm. ”teltoilleen”. Hepr. leʼo·ha·lāwʹ. Yksi kahdeksastatoista soferien tekemästä tekstin korjauksesta. Alkuperäisen hepr. tekstin oletetaan kuuluneen leʼ·lo·hāwʹ (sanasta ʼelo·himʹ ’jumalat’ tai ’Jumala’). Ks. liite 2B.
^ ”kelvoton mies”. Tai ”muuan hulttio”. Kirjm. ”belialin (arvottomuuden) mies”.
^ Kirjm. ”elinikäisessä leskeydessä”, M; LXX: ”elävinä leskinä”; Vg: ”leskeydessä elävinä”.
^ Kirjm. ”ja sieppaisi silmäämme”.
^ ”se”, ts. miekka.
^ Pienen tekstikorjauksen mukaan; M: ”beeriläiset”.
^ Kirjm. ”teltoilleen”.
^ ”keretiläisten”, Mreunah. ja monet hepr. käsik:t; M: ”karialaisen henkivartioston”.
^ Kirjm. ”muistuttaja”.
