2. Samuelin kirja 3:1–39
3 Ja sota Saulin huoneen ja Daavidin huoneen välillä tuli pitkälliseksi,+ ja Daavid vahvistui vahvistumistaan,+ ja Saulin huone heikentyi heikentymistään.+
2 Samaan aikaan Daavidille syntyi Hebronissa+ poikia,+ ja hänen esikoisekseen tuli Amnon+ jisreeliläisestä Ahinoamista.+
3 Ja toinen oli Kilab+ Abigailista,+ karmelilaisen Nabalin vaimosta, ja kolmas oli Absalom,+ Gesurin kuninkaan Talmain+ tyttären Maakan poika.
4 Ja neljäs oli Adonia,+ Haggitin+ poika, ja viides oli Sefatja,+ Abitalin poika.
5 Ja kuudes oli Jitream+ Daavidin vaimosta Eglasta. Nämä syntyivät Daavidille Hebronissa.
6 Ja tapahtui, että kun sota Saulin huoneen ja Daavidin huoneen välillä jatkui, niin Abner+ vahvisti jatkuvasti asemaansa Saulin huoneessa.
7 Ja Saulilla oli ollut sivuvaimo nimeltään Rispa,+ Ajjan tytär.+ Myöhemmin Is-Boset*+ sanoi Abnerille: ”Miksi yhdyit isäni sivuvaimoon?”+
8 Ja Abner suuttui+ kovasti Is-Bosetin sanoista ja sanoi sitten: ”Olenko minä Juudaan kuuluva koiranpää?+ Tänäänkin osoitan rakkaudellista huomaavaisuutta isäsi Saulin huonetta kohtaan, hänen veljiään ja hänen henkilökohtaisia ystäviään kohtaan, enkä ole sallinut sinun joutua Daavidin käsiin, ja kuitenkin sinä vaadit minut tänään tilille erheestä, joka koskee naista.
9 Niin tehköön Jumala Abnerille ja niin hän siihen lisätköön,+ ellen tee Daavidille niin kuin Jehova hänelle vannoi+
10 valtakunnan siirtämiseksi pois Saulin huoneelta ja Daavidin valtaistuimen vahvistamiseksi hallitsemaan Israelia ja Juudaa Danista Beersebaan asti.”+
11 Eikä hän kyennyt enää sanomaan sanaakaan vastaukseksi Abnerille, koska hän pelkäsi häntä.+
12 Niinpä Abner heti paikalla lähetti Daavidin luo sanansaattajia sanomaan: ”Kenelle kuuluu maa?” ja lisäksi: ”Tee toki liittosi minun kanssani, niin katso, minun käteni on sinun kanssasi kääntämässä puoleesi koko Israelin.”+
13 Tähän hän sanoi: ”Hyvä! Minä teen kanssasi liiton. Yhtä kuitenkin sinulta pyydän sanomalla: ’Et saa nähdä kasvojani,+ ellet ensin tuo Mikalia,+ Saulin tytärtä, kun tulet nähdäksesi kasvoni.’”
14 Daavid lähetti lisäksi sanansaattajia Is-Bosetin,+ Saulin pojan, luo sanomaan: ”Luovuta toki vaimoni Mikal, jonka kihlasin itselleni sadalla filistealaisten esinahalla.”+
15 Niin Is-Boset lähetti ottamaan hänet hänen mieheltään* Paltielilta,*+ Laisin pojalta.
16 Mutta hänen miehensä käveli hänen mukanaan itkien kävellessään hänen perässään aina Bahurimiin+ saakka. Sitten Abner sanoi hänelle: ”Mene, palaa takaisin!” Silloin hän palasi.
17 Abner oli sillä välin ollut yhteydessä Israelin vanhimpiin ja sanonut: ”Te olette osoittaneet sekä eilen että aikaisemmin,+ että te yritätte saada Daavidin kuninkaaksenne.
18 Toimikaa siis nyt, sillä Jehova itse on sanonut Daavidille: ’Palvelijani Daavidin+ kädellä minä pelastan kansani Israelin filistealaisten käsistä ja kaikkien sen vihollisten käsistä.’”
19 Sitten Abner puhui myös Benjaminin+ korvien kuullen, minkä jälkeen Abner meni myös Hebroniin puhumaan Daavidin korvien kuullen kaiken sen, mikä oli hyvää Israelin silmissä ja koko Benjaminin huoneen silmissä.
20 Kun Abner tuli Daavidin luo Hebroniin mukanaan kaksikymmentä miestä, Daavid ryhtyi laittamaan pitoja+ Abnerille ja miehille, jotka olivat hänen kanssaan.
21 Sitten Abner sanoi Daavidille: ”Anna minun nousta ja mennä ja koota koko Israel herrani, kuninkaan, luokse, jotta he tekisivät kanssasi liiton, niin sinusta on tuleva kaiken sen kuningas, mitä sielusi haluaa.”+ Niin Daavid lähetti Abnerin pois, ja hän lähti matkaan rauhassa.+
22 Ja katso, Daavidin palvelijat ja Joab tulivat ryöstöretkeltä, ja heidän mukanaan tuomansa saalis+ oli runsas. Mutta Abner ei ollut Daavidin kanssa Hebronissa, sillä tämä oli lähettänyt hänet pois, ja hän oli rauhassa matkalla.
23 Ja Joab+ ja koko hänen kanssaan ollut armeija saapuivat, ja Joabille ilmoitettiin nyt ja sanottiin: ”Abner,+ Nerin+ poika, tuli kuninkaan luo, ja tämä lähetti hänet sitten pois, ja hän on rauhassa matkalla.”
24 Niin Joab meni kuninkaan luo ja sanoi: ”Mitä olet tehnyt?+ Katso, Abner on tullut luoksesi. Minkä vuoksi lähetit hänet pois, niin että hän pääsi menemään menojaan?
25 Tunnethan Abnerin, Nerin pojan*, että hän tuli viekoitellakseen sinua ja saadakseen tietää lähtemisesi ja tulemisesi+ ja saadakseen tietää kaiken, mitä teet.”+
26 Sen jälkeen Joab lähti Daavidin luota ja lähetti sanansaattajia Abnerin perään, ja he käännyttivät sitten hänet takaisin+ Siran vesisäiliöltä, eikä Daavid itse tiennyt siitä mitään.
27 Kun Abner palasi Hebroniin,+ niin Joab vei hänet syrjään porttikäytävään puhuakseen hänen kanssaan rauhassa.+ Mutta siellä hän veljensä Asaelin+ veren vuoksi iski häntä vatsaan,+ niin että hän kuoli.
28 Kun Daavid kuuli siitä jälkeenpäin, hän sanoi heti: ”Minä ja valtakuntani olemme Jehovan kannalta katsoen ajan hämärään asti viattomia Abnerista, Nerin pojasta, aiheutuvaan verivelkaan.+
29 Kääntyköön se takaisin Joabin pään päälle+ ja koko hänen isänsä huoneen päälle, älköönkä Joabin huoneesta+ karsittako pois miestä, jolla on vuoto,+ tai spitaalista+ tai miestä, joka tarttuu pyörivään värttinään+ tai kaatuu miekkaan tai jolta puuttuu leipää!”+
30 Mutta Joab ja hänen veljensä Abisai+ tappoivat Abnerin+ siksi, että hän oli surmannut heidän veljensä Asaelin taistelussa Gibeonin luona.+
31 Sitten Daavid sanoi Joabille ja kaikelle väelle, joka oli hänen kanssaan: ”Repäiskää vaatteenne+ ja kietoutukaa säkkikankaaseen+ ja valittakaa Abnerin edessä.” Myös kuningas Daavid käveli paarien jäljessä.
32 Ja he hautasivat Abnerin Hebroniin, ja sitten kuningas korotti äänensä ja itki Abnerin hautapaikalla, ja kaikki väki itki.+
33 Ja kuningas lauloi valittaen Abnerista ja sanoi:
”Pitikö Abnerin kuolla niin kuin mieletön+ kuolee?
34 Kätesi eivät olleet sidotut,+eikä jalkojasi ollut pantu kuparikahleisiin.+Sinä olet kaatunut niin kuin kaadutaan epävanhurskauden+ poikien edessä.”
Silloin kaikki kansa taas itki+ häntä.
35 Myöhemmin kaikki kansa tuli antamaan Daavidille leipää+ lohdutukseksi, kun vielä oli se päivä, mutta Daavid vannoi sanoen: ”Niin tehköön Jumala minulle+ ja niin hän siihen lisätköön, jos ennen auringon laskemista+ maistan leipää tai yhtään mitään!”
36 Ja kaikki kansa kiinnitti siihen huomiota, ja se oli hyvä heidän silmissään, niin kuin kaikki, mitä kuningas teki, oli hyvää kaiken kansan silmissä.+
37 Ja kaikki kansa ja koko Israel saivat sinä päivänä tietää, että Abnerin, Nerin pojan, surmauttaminen ei ollut alkuisin kuninkaasta.+
38 Ja kuningas sanoi vielä palvelijoilleen: ”Ettekö tiedä, että tänä päivänä Israelista on kaatunut ruhtinas ja suuri mies?+
39 Ja minä olen tänään heikko, vaikkakin kuninkaaksi voideltu,+ ja nämä miehet, Serujan pojat,+ ovat minulle liian kovia.+ Maksakoon Jehova pahan tekijälle hänen oman pahuutensa mukaan.”+
Alaviitteet
^ ”Is-Boset”, LXXBagsterSyVg; M: ”hän”, mask.
^ ”hänen mieheltään”, LXXSyVg; M: ”eräältä mieheltä”.
^ ”lähetit hänet pois, jotta hän menisi rauhassa? (25) Vai etkö tosiaan tunne Abnerin, Nerin pojan, pahuutta [– –?]”, LXX.
