2. Samuelin kirja 5:1–25

5  Aikanaan kaikki Israelin heimot tulivat Daavidin luo+ Hebroniin+ ja sanoivat: ”Katso! Me olemme sinun luutasi ja lihaasi.+  Sekä eilen että sitä ennen,+ kun Saul vielä oli kuninkaanamme, juuri sinusta tuli se, joka johti Israelia lähtemään ja tulemaan.+ Ja Jehova sanoi sinulle silloin: ’Juuri sinä tulet paimentamaan+ kansaani Israelia, ja juuri sinusta tulee Israelin johtaja.’”+  Niin kaikki Israelin vanhimmat*+ tulivat kuninkaan luo Hebroniin, ja kuningas Daavid teki heidän kanssaan liiton+ Hebronissa Jehovan edessä, minkä jälkeen he voitelivat+ Daavidin Israelin* kuninkaaksi.+  Daavid oli kolmikymmenvuotias tullessaan kuninkaaksi. Hän hallitsi neljäkymmentä vuotta.+  Hebronissa hän hallitsi Juudaa seitsemän vuotta ja kuusi kuukautta,+ ja Jerusalemissa+ hän hallitsi koko Israelia ja Juudaa kolmekymmentäkolme vuotta.  Niinpä kuningas ja hänen miehensä menivät Jerusalemiin maassa asuvia jebusilaisia+ vastaan, ja nämä sanoivat Daavidille: ”Tänne sinä et tule, vaan sokeat ja rammat käännyttävät sinut pois”,+ sillä he ajattelivat: ”Ei Daavid tule tänne.”  Siitä huolimatta Daavid ryhtyi valloittamaan Siionin linnoitusta,+ toisin sanoen Daavidin kaupunkia.+  Niin Daavid sanoi sinä päivänä: ”Pääsköön kuka tahansa, joka lyö jebusilaiset,+ vesitunnelin+ kautta kosketukseen sekä niiden rampojen että niiden sokeiden kanssa, joita Daavidin sielu vihaa!” Siksi sanotaan: ”Sokea ja rampa eivät tule taloon.”  Ja Daavid asettui asumaan linnoitukseen, ja sitä alettiin kutsua Daavidin kaupungiksi, ja Daavid alkoi rakentaa ympäriinsä, Vallista*+ lähtien ja sisäänpäin. 10  Näin Daavid tuli yhä suuremmaksi,+ ja Jehova, armeijoiden Jumala,*+ oli hänen kanssaan.+ 11  Ja Tyroksen kuningas Hiram+ lähetti nyt Daavidin luo sanansaattajia+ sekä setripuita+ ja puutyöntekijöitä ja kivityöntekijöitä muureja varten, ja he alkoivat rakentaa Daavidille taloa.+ 12  Ja Daavid käsitti, että Jehova oli lujasti vahvistanut hänet Israelin kuninkaaksi+ ja että hän oli korottanut+ hänen valtakuntansa kansansa Israelin tähden.+ 13  Samalla Daavid otti vielä lisää sivuvaimoja+ ja vaimoja+ Jerusalemista, sen jälkeen kun hän oli tullut Hebronista, ja Daavidille syntyi lisää poikia ja tyttäriä. 14  Ja nämä ovat niiden nimet, jotka syntyivät hänelle Jerusalemissa: Sammua+ ja Sobab+ ja Natan+ ja Salomo+ 15  ja Jibhar ja Elisua+ ja Nefeg+ ja Jafia+ 16  ja Elisama+ ja Eljada ja Elifelet.+ 17  Ja filistealaiset saivat kuulla, että Daavid oli voideltu Israelin kuninkaaksi.+ Silloin kaikki filistealaiset tulivat etsimään Daavidia. Kun Daavid kuuli siitä, niin hän meni alas vaikeapääsyiseen paikkaan.+ 18  Ja filistealaiset puolestaan tulivat ja levittäytyivät Refaimin alatasangolle.+ 19  Ja Daavid tiedusteli+ Jehovalta sanoen: ”Menenkö ylös filistealaisia vastaan? Annatko heidät minun käsiini?” Tähän Jehova sanoi Daavidille: ”Mene, sillä minä totisesti annan filistealaiset sinun käsiisi.”+ 20  Niin Daavid tuli Baal-Perasimiin,+ ja lopulta Daavid löi heidät siellä. Hän sanoi silloin: ”Jehova on murtautunut vihollisteni+ läpi edelläni, niin kuin vedet murtavat aukon.” Sen vuoksi hän antoi sille paikalle nimen Baal-Perasim.*+ 21  Niinpä he jättivät sinne epäjumalansa,*+ ja Daavid ja hänen miehensä veivät ne sitten pois.+ 22  Myöhemmin filistealaiset tulivat vielä kerran+ ja levittäytyivät Refaimin alatasangolle.+ 23  Silloin Daavid tiedusteli+ Jehovalta, mutta hän sanoi: ”Et saa mennä ylös. Kierrä heidän taakseen, ja sinun on käytävä heitä vastaan bakapensaiden* edustalla.+ 24  Ja tapahtukoon, että kun kuulet marssimisen ääntä bakapensaiden latvuksista, silloin sinä toimit päättäväisesti,+ koska silloin Jehova on mennyt edelläsi lyömään filistealaisten leirin.”+ 25  Niin Daavid teki siten, juuri niin kuin Jehova oli häntä käskenyt,+ ja hän löi+ sitten filistealaiset Gebasta*+ aina Geseriin+ saakka.

Alaviitteet

Tai ”vanhemmat miehet”.
”Israelin”, MSyVg; LXX: ”koko Israelin”.
Kirjm. ”Millosta (täytteestä)”. Hepr. ham·mil·lōʼʹ. Mahd. linnoituksen kaltainen rakennelma.
”ja Jehova, armeijoiden Jumala”. Hepr. wa·Jhwahʹ ʼElo·hēʹ tseva·ʼōtʹ; tämän ilmauksen ensimmäinen esiintymä. Ks. 1Ku 19:10, 14.
Merk. ’murtautumisten omistaja (herra)’.
”epäjumalansa”, MSyVg; LXX ja 1Ai 14:12: ”jumalansa”.
”bakapensaiden”. Hepr. bekha·ʼimʹ, mon.; LXX: ”itkupaikan”.
”Gebasta”. Hepr. mig·Geʹvaʽ; kreik. Ga·ba·ōnʹ; 1Ai 14:16:ssa nimi on ”Gibeon”.