2. Samuelin kirja 9:1–13
9 Ja Daavid sanoi: ”Onko Saulin huoneesta enää jäljellä ketään, että voisin osoittaa häntä kohtaan rakkaudellista huomaavaisuutta+ Jonatanin tähden?”+
2 Ja Saulin huoneessa oli palvelija nimeltä Siba.+ Niinpä hänet kutsuttiin Daavidin luo, ja kuningas sanoi sitten hänelle: ”Oletko sinä Siba?”, mihin tämä sanoi: ”Olen palvelijasi.”
3 Ja kuningas sanoi edelleen: ”Eikö Saulin huoneesta ole enää jäljellä ketään, että voisin osoittaa häntä kohtaan Jumalan rakkaudellista huomaavaisuutta?”+ Tähän Siba sanoi kuninkaalle: ”On vielä jaloistaan rampa Jonatanin poika.”+
4 Silloin kuningas sanoi hänelle: ”Missä hän on?” Niin Siba sanoi kuninkaalle: ”Katso! Hän on Makirin,+ Ammielin pojan, huonekunnassa Lo-Debarissa.”+
5 Kuningas Daavid lähetti heti noutamaan hänet Makirin, Ammielin pojan, huonekunnasta Lo-Debarista.
6 Kun Mefiboset, Saulin pojan Jonatanin poika, tuli sisään Daavidin luo, hän heti lankesi kasvoilleen ja heittäytyi maahan.+ Silloin Daavid sanoi: ”Mefiboset!”, mihin tämä sanoi: ”Tässä on palvelijasi.”
7 Ja Daavid sanoi hänelle edelleen: ”Älä pelkää, sillä minä totisesti osoitan sinua kohtaan rakkaudellista huomaavaisuutta+ isäsi Jonatanin tähden,+ ja minä olen palauttava sinulle isoisäsi* Saulin kaiken pellon,+ ja sinä itse saat vakituisesti syödä leipää minun pöydässäni.”+
8 Silloin hän heittäytyi maahan ja sanoi: ”Mikä on palvelijasi, että olet kääntänyt kasvosi minun kaltaiseni kuolleen koiran+ puoleen?”
9 Kuningas kutsui nyt Siban, Saulin palvelijan, ja sanoi hänelle: ”Minä annan herrasi pojanpojalle* kaiken, mikä oli kuulunut Saulille ja koko hänen huoneelleen.+
10 Ja sinun on viljeltävä maata häntä varten, sinun ja poikiesi ja palvelijoittesi, ja sinun on korjattava sato ja sen on oltava ruokana* niille, jotka kuuluvat herrasi* pojanpojalle*, ja heidän on syötävä; mutta Mefiboset itse, herrasi pojanpoika, saa vakituisesti syödä leipää minun pöydässäni.”+
Ja Siballa oli viisitoista poikaa ja kaksikymmentä palvelijaa.+
11 Niin Siba sanoi kuninkaalle: ”Palvelijasi tekee aivan niin kuin herrani, kuningas, käskee palvelijaansa; mutta Mefiboset+ syö minun pöydässäni* niin kuin yksi kuninkaan pojista.”
12 Ja Mefibosetilla oli pieni poika, jonka nimi oli Mika,+ ja kaikki, jotka asuivat Siban huonekunnassa, olivat Mefibosetin palvelijoita.
13 Ja Mefiboset itse asui Jerusalemissa, sillä hän söi vakituisesti kuninkaan pöydässä;+ ja hän oli rampa molemmista jaloistaan.+
Alaviitteet
^ Kirjm. ”isäsi”.
^ Kirjm. ”pojalle”.
^ Kirjm. ”leipänä”.
^ ”herrasi”. Hepr. ʼado·nēʹkha, sanan ʼa·dōnʹ mon. osoittamassa ylhäisyyttä.
^ ”niille, jotka kuuluvat – – pojanpojalle”. LXXLagarde: ”– – huonekunnalle”.
^ ”minun pöydässäni”, MVgc; LXX: ”Daavidin pöydässä”; Sy: ”kuninkaan pöydässä”.
