Galatalaisille 1:1–24
1 Paavali,+ apostoli,+ ei ihmisistä* eikä ihmisen kautta, vaan Jeesuksen Kristuksen+ ja Jumalan, Isän,+ kautta, joka herätti hänet kuolleista,+
2 ja kaikki kanssani olevat veljet+ Galatian* seurakunnille:+
3 Olkoon teillä ansaitsematon hyvyys ja rauha+ Jumalalta, meidän Isältämme, ja Herralta Jeesukselta Kristukselta.
4 Hän antoi itsensä meidän syntiemme edestä+ vapauttaakseen meidät nykyisestä pahasta asiainjärjestelmästä*+ Jumalamme ja Isämme tahdon mukaan,+
5 hänen jolle olkoon kunnia aina ja ikuisesti.+ Aamen.
6 Ihmettelen, että olette niin nopeasti siirtymässä hänestä,+ joka kutsui teidät Kristuksen ansaitsemattomalla hyvyydellä,+ pois toisenlaiseen hyvään uutiseen.+
7 Mutta se ei ole toinen; on vain eräitä, jotka aiheuttavat teille levottomuutta+ ja tahtovat vääristää Kristusta koskevan hyvän uutisen.+
8 Mutta vaikka me julistaisimme tai enkeli taivaasta julistaisi teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olemme teille hyvänä uutisena julistaneet, hän olkoon kirottu.*+
9 Kuten olemme edellä sanoneet, niin sanon nytkin jälleen: kuka se lieneekin, joka julistaa teille hyvänä uutisena jotakin muuta kuin sitä, minkä olette ottaneet vastaan,+ hän olkoon kirottu.
10 Ihmisiäkö näet koetan nyt saada vakuuttuneiksi vai Jumalaa? Vai yritänkö miellyttää ihmisiä?+ Jos vielä ihmisiä miellyttäisin,+ en olisi Kristuksen orja.+
11 Sillä teen teille tiettäväksi, veljet, että se hyvä uutinen, jota olen julistanut hyvänä uutisena, ei ole lajiltaan inhimillistä,+
12 sillä minä en saanut sitä ihmiseltä, eikä minulle opetettu sitä, paitsi Jeesuksen Kristuksen ilmestyksen* välityksellä.+
13 Olette tietenkin kuulleet minun aikaisemmasta käytöksestäni juutalaisuudessa,+ että vainosin+ Jumalan seurakuntaa ja hävitin sitä ylen määrin+
14 ja edistyin juutalaisuudessa pitemmälle kuin monet ikätovereistani heimokunnassani,+ koska olin paljon palavammin innokas+ isieni perinteiden+ puolesta.
15 Mutta kun Jumala, joka erotti minut äitini kohdusta* ja kutsui+ minut ansaitsemattoman hyvyytensä välityksellä,+ katsoi hyväksi
16 ilmaista Poikansa minun yhteydessäni,+ jotta julistaisin hyvää uutista hänestä kansakunnille,+ en heti ryhtynyt neuvottelemaan lihan ja veren kanssa.+
17 En liioin mennyt ylös Jerusalemiin niiden luo, jotka olivat apostoleita ennen minua,+ vaan menin pois Arabiaan ja tulin taas takaisin Damaskokseen.+
18 Sitten, kolme vuotta myöhemmin, menin ylös Jerusalemiin+ käydäkseni tervehtimässä* Keefasta+ ja viivyin hänen luonaan viisitoista päivää.
19 Mutta ketään muuta apostoleista en nähnyt, ainoastaan Jaakobin,+ Herran veljen.+
20 Siinä mistä nyt kirjoitan teille, katso, Jumalan nähden, en valehtele.+
21 Sen jälkeen menin+ Syyrian ja Kilikian seuduille.
22 Mutta olin kasvoiltani tuntematon Juudean seurakunnille, jotka olivat Kristuksen yhteydessä;+
23 ne olivat vain kuulleet: ”Se mies, joka aikaisemmin vainosi+ meitä, julistaa nyt hyvää uutista siitä uskosta, jota hän aikaisemmin hävitti.”+
24 Niin he alkoivat kirkastaa+ Jumalaa minun tähteni.
Alaviitteet
^ ”ei ihmisistä”. Tai ”jonka nimitys ei ole ihmisiltä”.
^ Rooman provinssi, joka käsitti nykyisen Vähän-Aasian keskiosan.
^ Tai ”asiainjärjestyksestä”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculo; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
^ Kirjm. ”paljastamisen”, ”ilmi tulemisen”. Kreik. a·po·ka·lyʹpse·ōs.
^ ”joka erotti minut äitini kohdusta”. Kirjm. ”joka rajasi minut pois äitini vatsaontelosta”.
^ Kirjm. ”tutustumassa [Keefaaseen]”.
