Heprealaisille 1:1–14

1  Jumala, joka kauan sitten puhui monissa tilaisuuksissa+ ja monin tavoin esi-isillemme profeettojen kautta,+  on näiden päivien lopussa+ puhunut meille Pojan kautta,+ jonka hän asetti kaiken perilliseksi+ ja jonka välityksellä hän teki+ asiainjärjestelmät*.  Hän on hänen kirkkautensa heijastuma*+ ja hänen olemuksensa tarkka kuva*+ ja ylläpitää kaikkea hänen voimansa sanalla,+ ja suoritettuaan puhdistuksen syntiemme edestä+ hän istui Majesteetin* oikealle puolelle+ korkeuksissa.+  Niinpä hänestä on tullut enkeleitä parempi+ siinä määrin, että hän on perinyt nimen,+ joka on oivallisempi kuin heidän.  Kenelle enkeleistä hän on esimerkiksi koskaan sanonut: ”Sinä olet minun poikani; minusta, minusta on tänään tullut sinun isäsi”?+ Ja taas: ”Minä itse tulen hänen isäkseen, ja hän puolestaan tulee minun pojakseni”?+  Mutta kun hän jälleen tuo Esikoisensa+ asuttuun maahan, hän sanoo: ”Ja kumartakoot* häntä kaikki Jumalan enkelit.”+  Enkeleistä hän sanoo myös: ”Ja hän tekee enkelinsä hengiksi ja julkiset palvelijansa* tulen liekiksi.”+  Mutta Pojasta: ”Jumala on sinun valtaistuimesi aina+ ja ikuisesti, ja sinun* valtakuntasi valtikka+ on oikeamielisyyden valtikka.*+  Sinä rakastit vanhurskautta, ja sinä vihasit laittomuutta. Siksi Jumala, sinun Jumalasi, voiteli+ sinua riemun öljyllä enemmän kuin osatovereitasi.”+ 10  Ja: ”Sinä, oi Herra, laskit alussa maan perustukset, ja taivaat ovat sinun kättesi tekoja.+ 11  Ne tuhoutuvat*, mutta sinun on määrä pysyä, ja ne kaikki vanhenevat niin kuin päällysvaippa,+ 12  ja sinä käärit ne kokoon niin kuin viitan,+ kuin päällysvaipan*, ja ne muuttuvat, mutta sinä olet sama, eivätkä sinun vuotesi milloinkaan lopu.”+ 13  Mutta kenestä enkelistä hän on koskaan sanonut: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä panen vihollisesi sinun jalkojesi alustaksi”?+ 14  Eivätkö he kaikki ole julkisesti palvelevia+ henkiä,+ niitä palvelemaan lähetettyjä*, jotka tulevat perimään+ pelastuksen?

Alaviitteet

Tai ”asiainjärjestykset”. Kreik. tous ai·ōʹnas; lat. saecula; J22(hepr.): ha·ʽō·la·mimʹ.
Kirjm. ”Suuruuden”. Kreik. tēs Me·ga·lō·syʹnēs; lat. Maiestatis; J17,18,22(hepr.): hag·Gedul·lahʹ.
Tai ”olemuksensa leimaama kuva”.
Kirjm. ”säteily”.
Tai ”palvokoot”. Kreik. pro·sky·nē·saʹtō·san; lat. adorent. Ks. 2Ku 2:15 ja alav.
Kirjm. ”julkiset työntekijänsä”. Kreik. lei·tour·gousʹ.
”sinun”, ADItVgSyh,p ja Ps 45:6; P46אB: ”hänen [valtakuntansa]”.
Kirjm. ”suoruuden sauva”.
Kirjm. ”tuhoavat itsensä”.
”kuin päällysvaipan”, P46אAB; VgSyp ja TR jättävät pois.
Tai ”lähetettyjä palvelemaan niitä”.