Heprealaisille 12:1–29
12 Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia,*+ pankaamme mekin pois jokainen paino+ ja meidät helposti kietova synti+ ja juoskaamme kestävinä+ eteemme asetettu kilpajuoksu,+
2 samalla kun katsomme kiinteästi uskomme Pääedustajaan*+ ja Täydellistäjään,+ Jeesukseen. Sen ilon vuoksi,* joka oli asetettu hänen eteensä, hän kesti+ kidutuspaalun*, halveksien häpeää, ja on istunut Jumalan valtaistuimen oikealle puolelle.+
3 Ajatelkaa tosiaan tarkoin häntä, joka on kestänyt sellaista vastustavaa puhetta,+ jota syntiset ovat esittäneet omia etujaan vastaan*, jottette väsyisi ja lannistuisi sielussanne.+
4 Jatkaessanne kamppailuanne tätä syntiä vastaan ette ole vielä koskaan tehneet vastarintaa verille asti,+
5 mutta te olette kokonaan unohtaneet sen kehotuksen, joka puhuttelee teitä poikina:+ ”Poikani, älä väheksy Jehovalta* tulevaa kuria äläkä lannistu, kun hän ojentaa* sinua,+
6 sillä jota Jehova* rakastaa, sitä hän kurittaa; oikeastaan hän ruoskii jokaista, jonka hän ottaa poikanaan vastaan.”+
7 Se, mitä kestätte, on kuritukseksi.+ Jumala kohtelee teitä kuin poikiaan.+ Sillä mikä poika se on, jota isä ei kurita?+
8 Mutta jos olette vailla kuria, josta kaikki ovat tulleet osallisiksi, niin tehän olette aviottomia lapsia+ ettekä poikia.
9 Lisäksi meillä oli kurittajinamme isät,+ jotka olivat meidän lihaamme, ja me osoitimme heille kunnioitusta. Eikö meidän tule paljon enemmän alistua hengellisen elämämme* Isän alaisuuteen ja elää?+
10 Sillä he kurittivat meitä muutamia päiviä varten sen mukaan, mikä heistä näytti hyvältä,+ mutta hän kurittaa meidän hyödyksemme, jotta voisimme olla osallisia hänen pyhyydestään.+
11 Mikään kuri ei tosin nyt näytä olevan ilahduttavaa, vaan tuskallista,+ mutta jälkeenpäin se tuottaa sen avulla valmennetuille rauhaisaa hedelmää,+ nimittäin vanhurskautta.*+
12 Ojentakaa siksi hervonneet kädet+ ja voimattomat polvet+
13 ja tehkää jatkuvasti suoria polkuja jaloillenne,+ jotta se, mikä on rampa, ei menisi sijoiltaan, vaan pikemminkin paranisi.+
14 Pyrkikää rauhaan kaikkien kanssa+ ja pyhitykseen,+ jota ilman kukaan ei tule näkemään Herraa,+
15 ja valvokaa huolellisesti, ettei keneltäkään riistettäisi Jumalan ansaitsematonta hyvyyttä;+ ettei mikään myrkyllinen juuri+ versoisi ja aiheuttaisi levottomuutta ja etteivät monet saastuisi siitä;+
16 ettei kukaan olisi haureellinen eikä pyhiä asioita arvostamaton niin kuin Esau,+ joka yhden aterian vastineeksi antoi pois esikoisoikeutensa.+
17 Tehän tiedätte, että jälkeenpäinkin, kun hän tahtoi periä siunauksen,+ hänet hylättiin,+ sillä vaikka hän hartaasti etsi mielenmuutosta* kyynelin,+ hän ei löytänyt sille sijaa.+
18 Te näet ette ole lähestyneet sitä, mitä voidaan tunnustella+ ja mikä on sytytetty liekkiin tulella,+ ettekä tummaa pilveä ja sakeaa pimeyttä ja myrskyä+
19 ja trumpetin raiuntaa+ ja sanojen ääntä,+ jonka kuultuaan ihmiset anoivat, ettei heille lisättäisi enää sanaakaan.+
20 Sillä he eivät voineet kestää tätä käskyä: ”Ja jos jokin eläin koskettaa vuorta, niin se on kivitettävä.”+
21 Näytelmä* oli myös niin pelottava, että Mooses sanoi: ”Olen peloissani ja vapisen.”+
22 Te olette sitä vastoin lähestyneet Siioninvuorta+ ja elävän Jumalan kaupunkia,+ taivaallista Jerusalemia,+ ja myriadeja* enkeleitä+
23 yleiskokouksessa*+ ja taivaissa kirjattujen+ esikoisten+ seurakuntaa ja Jumalaa, kaikkien Tuomaria,+ ja täydellisiksi+ tehtyjen vanhurskaiden hengellistä elämää*+
24 ja Jeesusta, uuden liiton+ välittäjää,*+ ja vihmontaverta,+ joka puhuu paremmalla tavalla kuin Abelin veri.+
25 Katsokaa, ettette pyydä vapautusta häneltä, joka puhuu.+ Sillä jos ne eivät päässeet pakoon, jotka pyysivät vapautusta häneltä, joka antoi jumalallista varoitusta maan päällä,+ niin vielä vähemmän pääsemme me, jos käännymme pois hänestä, joka puhuu taivaista.+
26 Silloin hänen äänensä järkytti maata,+ mutta nyt hän on luvannut sanoen: ”Vielä kerran minä panen liikkeelle, en ainoastaan maata, vaan myös taivaan.”+
27 Mutta ilmaus ”vielä kerran” merkitsee sen poistamista, mikä järkkyy, nimittäin sen, mikä on tehtyä,+ jotta se, mikä ei järky, pysyisi.+
28 Siksi, koska me saamme valtakunnan, joka ei voi järkkyä,+ olkoon meillä jatkuvasti ansaitsematon hyvyys, jonka välityksellä voimme otollisesti suorittaa Jumalalle pyhää palvelusta* jumalisessa ja kunnioittavassa pelossa.+
29 Sillä meidän Jumalamme on myös kuluttava tuli.+
Alaviitteet
^ Kirjm. ”todistajien [pilvi]”. Kreik. mar·tyʹrōn; lat. testium; J17,18,22(hepr.): ʽe·dimʹ.
^ Tai ”Edelläkävijään”, ”Uranuurtajaan”, ”Johtajaan”. Kreik. ar·khē·gonʹ.
^ ”Sen ilon vuoksi”. Tai ”Siitä ilosta”. Kreik. an·tiʹ.
^ Ks. liite 5C.
^ ”omia etujaan vastaan”, P46אVgSyp; AVgcSyh: ”häntä itseään vastaan”.
^ Ks. liite 1D.
^ Kirjm. ”jatkuvasti ojentaa”.
^ Ks. liite 1D.
^ ”hengellisen elämämme”. Kirjm. ”henkien”. Kreik. tōn pneu·maʹtōn; J17,18,22(hepr.): ha·ru·ḥōtʹ.
^ ”hedelmää, nimittäin vanhurskautta”. Tai ”vanhurskauden hedelmää”.
^ ”mielenmuutosta”, ts. Iisakin mielenmuutosta. Kreik. me·ta·noiʹas.
^ Kirjm. ”Näkyväksi tehty”.
^ Tai ”kymmeniätuhansia”. Kreik. my·ri·aʹsin.
^ ”hengellistä elämää”. Kirjm. ”henkiä”. Kreik. pneuʹma·si; J17,18,22(hepr.): ru·ḥōtʹ.
^ Kirjm. ”[enkeleitä], koko kokousta, [ja]”. Kreik. pa·nē·gyʹrei.
^ ”välittäjää”. Kreik. me·siʹtēi; lat. mediatorem.
