Heprealaisille 6:1–20

6  Siksi, nyt kun olemme jättäneet Kristusta koskevan alkeisopin,+ pyrkikäämme kypsyyteen+ laskematta jälleen perustusta,+ nimittäin kuolleiden tekojen katumista+ ja uskoa Jumalaan,+  opetusta kasteista+ ja kätten päälle panemista,+ kuolleiden ylösnousemusta+ ja ikuista tuomiota.+  Ja tämän me teemme, jos Jumala tosiaan sallii.+  Sillä mahdotonta on niitä, jotka on kerta kaikkiaan valistettu+ ja jotka ovat maistaneet taivaallista ilmaista lahjaa+ ja tulleet pyhästä hengestä osallisiksi+  ja maistaneet+ Jumalan hyvää sanaa ja tulevan asiainjärjestelmän* voimia,+  mutta jotka ovat luopuneet,+ elvyttää* jälleen katumukseen,+ koska he itse panevat Jumalan Pojan uudelleen paaluun* ja saattavat hänet julkisen häpeän alaiseksi.+  Esimerkiksi maa, joka imee sisäänsä päälleen usein tulevan sateen ja tuottaa sitten soveliasta kasvillisuutta niille, joita varten sitä viljelläänkin,+ saa korvaukseksi siunauksen Jumalalta.  Mutta jos se kasvaa orjantappuroita ja ohdakkeita, niin se hylätään ja on lähellä kirotuksi tulemista,+ ja lopulta se poltetaan.+  Mutta teidän tapauksessanne, rakkaat, olemme vakuuttuneita paremmasta ja siitä, mikä tuo mukanaan pelastuksen, vaikka puhummekin tällä tavoin. 10  Sillä Jumala ei ole epävanhurskas, niin että hän unohtaisi teidän työnne ja sen rakkauden, jota olette osoittaneet hänen nimeään kohtaan,+ kun olette palvelleet pyhiä+ ja edelleen palvelette. 11  Mutta haluamme, että kukin teistä osoittaa samaa uutteruutta* säilyttääkseen toivon+ täyden varmuuden+ loppuun* saakka,+ 12  jottette tulisi veltoiksi,+ vaan olisitte niiden jäljittelijöitä,+ jotka perivät lupaukset uskon ja kärsivällisyyden* välityksellä.+ 13  Sillä kun Jumala antoi lupauksensa Abrahamille,+ niin koska hän ei voinut vannoa kenenkään suuremman kautta, hän vannoi+ itsensä kautta 14  sanoen: ”Varmasti minä siunaamalla siunaan sinut ja enentämällä enennän sinut.”+ 15  Ja näin Abraham* kärsivällisyyttä osoitettuaan sai tämän lupauksen.+ 16  Sillä ihmiset vannovat suuremman kautta,+ ja heidän valansa on kaiken kiistelyn loppu, koska se on heille laillinen tae.+ 17  Tällä tavoin Jumala päättäessään osoittaa runsaammin lupauksen perillisille+ päätöksensä muuttumattomuuden+ puuttui asioihin* valalla, 18  jotta me, jotka olemme paenneet turvaan, saisimme kahden muuttumattoman asian välityksellä, joissa Jumalan on mahdotonta valehdella,+ voimakasta rohkaisua tarttuaksemme eteemme asetettuun toivoon.+ 19  Tämä toivo+ on meillä kuin sielun ankkuri, sekä varma että luja, ja se ulottuu esiripun sisäpuolelle,*+ 20  jonne on meidän puolestamme mennyt edelläkävijä,+ Jeesus, josta on iäksi tullut ylimmäinen pappi Melkisedekin tavan mukaan.+

Alaviitteet

Tai ”asiainjärjestyksen”. Kreik. ai·ōʹnos; lat. saeculi; J17,18,22(hepr.): ha·ʽō·lamʹ.
Kirjm. ”uudistaa”.
Ks. liite 5C.
Kreik. teʹlous.
Kirjm. ”jouduttamista”. Kreik. spou·dēnʹ.
”kärsivällisyyden”. Kirjm. ”hengen pituuden”.
Kirjm. ”hän”.
”puuttui asioihin”. Kirjm. ”välitti”.
Tai ”toiselle puolelle”.