Ilmestys 20:1–15

20  Ja minä näin taivaasta tulevan alas enkelin, jolla oli syvyyden avain+ ja suuri kahleketju kädessään.  Ja hän otti kiinni lohikäärmeen,+ sen alkuperäisen käärmeen,+ joka on Panettelija+ ja Saatana,+ ja sitoi hänet tuhanneksi vuodeksi.  Ja hän heitti hänet syvyyteen+ ja sulki ja sinetöi sen hänen jälkeensä, jottei hän enää eksyttäisi kansakuntia, ennen kuin ne tuhat vuotta ovat päättyneet. Tämän jälkeen hänet täytyy päästää irti vähäksi aikaa.+  Ja minä näin valtaistuimia,+ ja oli niitä, jotka istuivat niille, ja heille annettiin tuomiovalta.+ Niin, minä näin niiden sielut, jotka oli teloitettu kirveellä Jeesuksesta todistamisen ja Jumalasta puhumisen vuoksi*, ja niiden, jotka eivät olleet palvoneet petoa+ eivätkä sen kuvaa+ eivätkä ottaneet merkkiä otsaansa ja käteensä.+ Ja he saivat elämän ja hallitsivat kuninkaina+ Kristuksen kanssa tuhat vuotta*.  (Muut kuolleet+ eivät saaneet elämää, ennen kuin ne tuhat vuotta olivat päättyneet.)*+ Tämä on ensimmäinen+ ylösnousemus*.  Onnellinen+ ja pyhä+ on se, jolla on osa ensimmäisessä ylösnousemuksessa; heihin ei toisella kuolemalla+ ole valtaa,+ vaan he tulevat olemaan Jumalan ja Kristuksen pappeja+ ja tulevat hallitsemaan kuninkaina hänen kanssaan ne tuhat vuotta.+  Ja niin pian kuin ne tuhat vuotta ovat päättyneet, Saatana päästetään irti vankilastaan,  ja hän lähtee eksyttämään maan neljällä kulmalla* olevia kansakuntia, Gogia ja Magogia, kootakseen heidät sotaan. Näiden luku on kuin meren hiekka.+  Ja he etenivät yli maan laveuden ja piirittivät pyhien leirin*+ ja rakastetun kaupungin.+ Mutta tuli lankesi taivaasta ja nielaisi heidät.+ 10  Ja Panettelija,+ joka heitä eksytti, heitettiin tuli- ja rikkijärveen, jossa sekä peto+ että väärä profeetta jo olivat,+ ja heitä piinataan yötä päivää aina ja ikuisesti. 11  Ja minä näin suuren valkoisen valtaistuimen ja sillä istuvan.+ Hänen edestään* maa ja taivas pakenivat,+ eikä niille löytynyt paikkaa. 12  Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet,+ seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjakääröt* avattiin. Mutta avattiin vielä yksi kirjakäärö; se on elämän kirjakäärö.+ Ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjakääröihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.+ 13  Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja kuolema ja Haades* antoivat ne kuolleet,+ jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin kukin tekojensa mukaan.+ 14  Ja kuolema+ ja Haades heitettiin tulijärveen*. Tämä tarkoittaa* toista kuolemaa,+ tulijärvi.+ 15  Ja jota ei todettu elämän kirjaan kirjoitetuksi,+ se heitettiin tulijärveen.+

Alaviitteet

Kirjm. ”Jeesuksen todistuksen vuoksi ja Jumalan sanan vuoksi”.
”tuhat vuotta”. Kreik. khiʹli·a eʹtē, tästä johtuva sana ”kiliastit” tarkoittaa ihmisiä, jotka uskovat Kristuksen hallitsevan paratiisimaan päällä elävää ihmiskuntaa kirjaimellisesti tuhat vuotta; lat. mille annis ’millennium’, ’tuhatvuotiskausi’.
”ylösnousemus”. Kreik. a·naʹsta·sis ’ylös nostaminen’, ’ylös nouseminen’ (sanoista a·naʹ ’ylös’ ja staʹsis ’nouseminen’); lat. resurrectio.
”Muut kuolleet – – olivat päättyneet”, AVg; אSyp jättävät pois.
Tai ”ilmansuunnalla”, ”kolkalla”, ”äärellä”. Vrt. 7:1.
Tai ”rintamalinjaan asettuneen armeijan”.
Tai ”Hänen kasvojensa luota”.
Kirjm. ”pienet kirjat”. Kreik. bi·bliʹa.
”Haades”. Kreik. haiʹdēs; Vg(lat.): inferus; Vgc(lat.): infernus; SyhJ7,8,11-14,16-18,22: ”Šeol”. Ks. liite 4B.
Ks. liite 4C.
Tai ”on [toinen kuolema]”.