Jaakobin kirje 2:1–26
2 Veljeni, ette kai puolueellisin+ teoin pidä kiinni Herramme Jeesuksen Kristuksen, kirkkautemme,+ uskosta?*
2 Sillä jos kokoukseenne*+ tulee mies kultasormuksia sormissaan ja loistavissa vaatteissa, mutta tulee myös köyhä likaisissa vaatteissa,+
3 ja kuitenkin te katsotte suosiollisesti+ loistavissa vaatteissa olevaa ja sanotte: ”Istu sinä tähän hyvälle paikalle” ja köyhälle sanotte: ”Seiso sinä” tai: ”Istu tuohon alas jalkajakkarani viereen”,
4 niin eikö teillä ole luokkaeroja keskuudessanne+ ja eikö teistä ole tullut tuomareita,+ jotka langettavat pahoja päätöksiä?+
5 Kuunnelkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala valinnut ne, jotka ovat maailman kannalta köyhiä,+ olemaan rikkaita+ uskossa ja sen valtakunnan perillisiä, jonka hän lupasi häntä rakastaville?+
6 Te olette kuitenkin häpäisseet köyhää. Eivätkö rikkaat sorra+ teitä, ja eivätkö he raahaa teitä tuomioistuimien+ eteen?*
7 Eivätkö he rienaa+ sitä hyvää nimeä, jonka mukaan teitä on kutsuttu?+
8 Jos te nyt pidätte tapananne panna täytäntöön kuninkaallisen lain+ tämän raamatunkohdan mukaan: ”Sinun on rakastettava lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”,+ niin teette varsin hyvin.
9 Mutta jos te jatkuvasti osoitatte puolueellisuutta,+ niin teette syntiä, sillä laki+ ojentaa teitä rikkojina.
10 Sillä se, joka noudattaa koko Lakia, mutta ottaa harha-askeleen* yhdessä kohdassa, on tullut rikkoneeksi kaikkia kohtia vastaan.+
11 Sillä hän, joka sanoi: ”Et saa tehdä aviorikosta”,+ sanoi myös: ”Et saa murhata.”+ Jos et teekään aviorikosta, mutta murhaat, niin sinusta on tullut lain rikkoja.
12 Puhukaa jatkuvasti siten ja tehkää jatkuvasti siten kuin ne, jotka vapaan kansan laki*+ tulee tuomitsemaan.
13 Sillä se, joka ei harjoita armoa, saa tuomionsa ilman armoa.+ Armo on voitonriemuinen tuomion rinnalla.*
14 Mitä hyötyä siitä on, veljeni, jos joku sanoo, että hänellä on uskoa,+ mutta hänellä ei ole tekoja?+ Ei kai se usko voi häntä pelastaa?+
15 Jos joku veli tai sisar on alastomana ja sen päivän ruokaa vailla+
16 ja silti joku teistä sanoo heille: ”Menkää rauhassa, pysytelkää lämpiminä ja hyvin ravittuina”, mutta ette anna heille heidän ruumiinsa tarpeita*, niin mitä hyötyä siitä on?+
17 Samoin uskokin, jos sillä ei ole tekoja,+ on itsessään kuollut.
18 Kuitenkin joku sanoo: ”Sinulla on uskoa, ja minulla on tekoja. Näytä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä näytän uskoni sinulle teoillani.”+
19 Sinähän uskot, että on yksi Jumala?+ Teet varsin hyvin. Mutta demonitkin uskovat – ja vapisevat.*+
20 Mutta haluatko tietää, oi tyhjänpäiväinen ihminen, että usko ilman tekoja on toimeton?
21 Eikö Abraham, meidän isämme,+ julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän oli uhrannut poikansa Iisakin alttarilla?+
22 Sinä näet, että hänen uskonsa vaikutti hänen tekojensa mukana ja hänen uskonsa täydellistyi hänen teoistaan,+
23 ja se raamatunkohta täyttyi, joka sanoo: ”Abraham uskoi Jehovaan*, ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi”,+ ja häntä kutsuttiin ”Jehovan* ystäväksi”.+
24 Te näette, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi+ teoista+ eikä ainoastaan uskosta.+
25 Eikö samalla tavoin portto Rahabkin+ julistettu vanhurskaaksi teoista, kun hän oli ottanut sanansaattajat vieraanvaraisesti vastaan ja lähettänyt heidät pois toista tietä?+
26 Tosiaan, niin kuin ruumis ilman henkeä* on kuollut,+ niin myös usko ilman tekoja on kuollut.+
Alaviitteet
^ Tai: ”Veljeni, lakatkaa puolueellisin teoin pitämästä – – uskosta.”
^ ”kokoukseenne”. Kreik. sy·na·gō·gēnʹ hy·mōnʹ.
^ Kirjm. ”tuomiopaikkoihin”.
^ Kirjm. ”lankeaisi”.
^ Tai ”vapauteen kuuluva laki”.
^ Tai: ”Armo saa riemuvoiton tuomiosta.”
^ Tai ”heille, mitä heidän ruumiinsa tarvitsee”.
^ Kirjm. ”niiden karvat nousevat pystyyn”.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Tai ”hengitystä (henkäystä)”.
