Juudaksen kirje 1:1–25

 Juudas*, Jeesuksen Kristuksen orja mutta Jaakobin veli,+ kutsutuille,+ jotka ovat rakastettuja Jumalan, Isän, yhteydessä+ ja Jeesukselle Kristukselle varjeltuja:*+  Karttukoon teille armoa+ ja rauhaa+ ja rakkautta.+  Rakkaat,+ vaikka tein kaikkeni kirjoittaakseni teille yhteisestä pelastuksestamme,+ niin havaitsin tarpeelliseksi kirjoittaa teille kehottaakseni* teitä ryhtymään ankaraan taisteluun* sen uskon puolesta,+ joka on kerran kaikiksi ajoiksi pyhille annettu.+  Syynä on se, että joukkoon on pujahtanut+ eräitä ihmisiä, jotka Raamattu on kauan sitten määrännyt+ tähän tuomioon,+ jumalattomia,*+ jotka vääntävät Jumalamme ansaitsemattoman hyvyyden irstauden*+ puolusteluksi ja osoittautuvat pettymykseksi+ ainoalle Omistajallemme+ ja Herrallemme,+ Jeesukselle Kristukselle.  Vaikkakin olette jo kerran tienneet kaiken+ kaikiksi ajoiksi, niin haluan muistuttaa teitä siitä, että vaikka Jehova* pelasti Egyptin maasta kansan,+ niin jälkeenpäin hän tuhosi ne, jotka eivät uskoneet.+  Ja ne enkelit, jotka eivät pysyneet alkuperäisessä asemassaan, vaan hylkäsivät oman oikean asuinpaikkansa,+ hän on säilyttänyt iankaikkisin kahlein+ sakeassa pimeydessä suuren päivän tuomiota varten.+  Samoin myös Sodoma ja Gomorra ja niiden ympärillä olevat kaupungit,+ sen jälkeen kun ne olivat syyllistyneet samalla tavoin kuin edellä mainitut ylettömään haureuteen ja lähteneet luonnotonta käyttöä varten olevan lihan perään,+ ovat edessämme varoittavana esimerkkinä+ kärsiessään ikuisen tulen rangaistustuomiota.+  Samalla tavoin nämäkin, jotka antautuvat unien valtaan,+ saastuttavat siitä huolimatta lihan ja hylkäävät herrauden+ ja herjaavat* kunniakkaita.*+  Mutta kun ylienkeli+ Mikael+ oli eri mieltä*+ kuin Panettelija ja väitteli* Mooseksen ruumiista,+ hän ei uskaltanut lausua tuomiota häntä vastaan herjaavin sanoin,+ vaan sanoi: ”Nuhdelkoon sinua Jehova.”*+ 10  Kuitenkin nämä ihmiset herjaavat kaikkea sitä, mitä he eivät todellisuudessa tunne;+ mutta kaikessa, minkä he ymmärtävät luonnostaan niin kuin järjettömät eläimet,+ siinä he turmelevat+ itseään. 11  Voi heitä, sillä he ovat kulkeneet Kainin tietä+ ja ovat rynnänneet Bileamin+ harhapolulle palkan tähden ja ovat tuhoutuneet Korahin+ kapinalliseen puheeseen!+ 12  Nämä ovat veden alle kätkeytyneitä kareja juhliessaan kanssanne teidän rakkaudenaterioillanne,+ paimenia, jotka ravitsevat itseään ilman pelkoa;+ vedettömiä pilviä, joita tuulet+ kuljettavat sinne tänne;+ myöhäissyksyn puita, mutta hedelmättömiä: kahdesti kuolleita, juurineen pois revittyjä;+ 13  rajuja meren aaltoja, jotka vaahtoavat pintaan omia häpeänaiheitaan;+ tähtiä, joilla ei ole vakiintunutta rataa, joille pimeyden synkkyys on iäksi varattu.+ 14  Niin, myös seitsemäs Aadamista, Hanok,+ profetoi heistä sanoessaan: ”Katso! Jehova* tuli pyhine myriadeineen*+ 15  panemaan täytäntöön tuomion kaikkia vastaan+ ja todistamaan kaikki jumalattomat syyllisiksi kaikkiin jumalattomiin tekoihinsa, joita he tekivät jumalattomaan tapaan, ja kaikkiin niihin järkyttäviin asioihin, joita jumalattomat syntiset ovat häntä vastaan puhuneet.”+ 16  Nämä ovat nurisijoita,+ jotka valittavat osaansa elämässä*, jotka menettelevät omien halujensa mukaan,+ ja heidän suunsa puhuu mahtipontisesti,+ samalla kun he ihailevat persoonallisuuksia*+ oman hyötynsä takia. 17  Mutta te, rakkaat, muistakaa ne sanat, jotka Herramme Jeesuksen Kristuksen apostolit ovat aikaisemmin puhuneet,+ 18  kuinka heidän tapanaan oli sanoa teille: ”Viimeisenä aikana tulee olemaan pilkkaajia*, jotka menettelevät omien jumalattomiin asioihin tuntemiensa halujen mukaan.”+ 19  Nämä ovat niitä, jotka aiheuttavat jakautumisia,*+ eläimellisiä ihmisiä,*+ joilla ei ole hengellisyyttä.*+ 20  Mutta te, rakkaat, rakentamalla itseänne+ pyhimmän uskonne perustalle+ ja rukoillen pyhän hengen avulla+ 21  pitäkää itsenne Jumalan rakkaudessa,+ samalla kun odotatte Herramme Jeesuksen Kristuksen armoa+ ikuinen elämä silmämääränä.+ 22  Osoittakaa myös jatkuvasti armoa+ muutamille, joilla on epäilyksiä;+ 23  pelastakaa heidät+ sieppaamalla heidät tulesta.+ Mutta osoittakaa jatkuvasti armoa toisillekin peläten, samalla kun vihaatte lihan tahraamaa aluspukinettakin.+ 24  Mutta hänelle, joka kykenee varjelemaan+ teidät kompastumasta ja asettamaan teidät moitteettomina+ kirkkautensa eteen* suuren ilon vallitessa, 25  ainoalle Jumalalle, meidän Pelastajallemme,*+ Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta,+ olkoon kunnia,+ majesteettius, väkevyys+ ja valta+ koko menneenä ikuisuutena*+ ja nyt ja koko ikuisuuden.+ Aamen.+

Alaviitteet

Kreik. I·ouʹdas, merk. ’kiitetty’.
Kirjm. ”säilytettyjä”.
Kirjm. ”rohkaisten”.
”ryhtymään ankaraan taisteluun”. Kirjm. ”kamppailemaan”.
Kirjm. ”kunnioittamattomia”.
Tai ”hillittömyyden (kevytmielisyyden, häpeämättömän käytöksen)”. Kreik. eis a·selʹgei·an; J17,22(hepr.): lezim·mahʹ.
”Jehova”, J7,8,11-14,16-18,22,23; א(kreikk.): Kyʹri·os; Cc: ”Jumala”; ABVg: ”Jeesus”. Ks. liite 1D.
Kirjm. ”rienaavat jatkuvasti”.
Kirjm. ”kirkkauksia”.
”oli eri mieltä”. Kirjm. ”ratkaistuaan itse eri tavoin”.
”ja väitteli”. Kirjm. ”sanoi eri tavalla”.
”Jehova”, J7,8,11-14,16-18,22-24,28; AB(kreikk.): Kyʹri·os; א*: ”Jumala”. Ks. liite 1D.
Ks. liite 1D.
Tai ”pyhine kymmeninetuhansineen”.
”jotka valittavat osaansa elämässä”. Kirjm. ”kohtaloa valittavia”.
Kirjm. ”ihmettelevät kasvoja”.
Kirjm. ”leikkijöitä [pilkkaamisessa, pilailemisessa]”.
Tai ”eroja”.
”eläimellisiä ihmisiä”. Kirjm. ”sielullisia”, ”aineellisia”. Kreik. psy·khi·koiʹ; lat. animales; J17(hepr.): naf·ši·jimʹ.
Kirjm. ”henkeä”. Kreik. pneuʹma; lat. spiritum; J17,18,22(hepr.): weruʹaḥ ’ja henkeä’.
Tai ”moitteettomina loistoisan persoonansa eteen”.
”ainoalle Jumalalle, meidän Pelastajallemme”. Kreik. moʹnōi The·ōiʹ Sō·tēʹri hē·mōnʹ; lat. soli Deo salvatori nostro.
Tai ”ennen kaikkia aikoja”.