Psalmit 144:1–15

Daavidin.* 144  Siunattu olkoon Jehova, Kallioni,+joka opettaa käteni taistelemaan,+sormeni sodankäyntiin;   rakkaudellinen huomaavaisuuteni ja linnoitukseni,+korkea turvapaikkani ja se, joka avaa minulle pääsyn turvaan,+kilpeni+ ja se, johon olen turvautunut,+joka alistaa kansoja* alaisuuteeni.+   Oi Jehova, mikä on ihminen*, että sinun pitäisi huomata hänet,+kuolevaisen ihmisen*+ poika, että sinun pitäisi ottaa hänet huomioon?   Ihminenhän on kuin pelkkä henkäys,+hänen päivänsä ovat kuin ohi kulkeva varjo.+   Oi Jehova, taivuta taivaasi voidaksesi laskeutua,+kosketa vuoria, että ne savuaisivat.+   Leiskauta salamalla hajottaaksesi heidät,+lähetä nuolesi syöstäksesi heidät sekasortoon.+   Ojenna kätesi korkeudesta,+päästä minut vapaaksi ja vapauta minut monista vesistä,+vierasmaalaisten* käsistä,+   joiden suu on puhunut perättömiä+ja joiden oikea käsi on valheen oikea käsi.+   Oi Jumala, tahdon laulaa sinulle uuden laulun.+Kymmenkielisellä soittimella tahdon esittää sävelmää sinulle,+ 10  joka annat pelastuksen kuninkaille,+joka päästät palvelijasi Daavidin vapaaksi vahingollisesta miekasta.+ 11  Päästä minut vapaaksi ja vapauta minut vierasmaalaisten käsistä,+joiden suu on puhunut perättömiä+ja joiden oikea käsi on valheen oikea käsi,+ 12  jotka sanovat: ”Poikamme ovat kuin nuoruudessaan isoksi kasvaneita taimia,+tyttäremme kuin palatsiin sopiviksi veistettyjä kulmapatsaita, 13  vilja-aittamme täynnä monenlaatuisia* tuotteita,+katraseläimemme lisääntyvät tuhansittain, kymmentuhatkertaisesti, kaduillamme, 14  karjamme on kuormattuna*, ei ole revähtymää eikä keskenmenoa+eikä huutoa toreillamme.+ 15  Onnellinen on se kansa, jolle käy näin!”Onnellinen on se kansa, jonka Jumala on Jehova!+

Alaviitteet

LXXVg(iuxta LXX) lisäävät: ”Goljatia vastaan.”
”kansoja”, TSy ja monet hepr. käsik:t; MLXXVg(iuxta LXX): ”kansani”.
”kuolevaisen ihmisen”. Hepr. ʼenōšʹ.
Hepr. ʼa·damʹ. Ks. 1Mo 1:26: ”ihminen”, alav.
Kirjm. ”vieraan (maan) poikien”.
Kirjm. ”lajista lajiin”.
Tai ”tiineenä”.