Roomalaisille 14:1–23
14 Ottakaa heikkouskoinen+ tervetulleena vastaan, mutta älkää tehdäksenne ratkaisuja sisäisistä*+ kysymyksistä.
2 Yhdellä on uskoa syödä kaikkea,+ mutta se, joka on heikko, syö vihanneksia.
3 Joka syö, älköön halveksuko sitä, joka ei syö,+ ja joka ei syö, älköön tuomitko sitä, joka syö, sillä Jumala on ottanut hänet tervetulleena vastaan.
4 Mikä sinä olet tuomitsemaan toisen palvelijaa?+ Oman isäntänsä edessä hän seisoo tai kaatuu.+ Hänet pidetäänkin pystyssä, sillä Jehova* voi pitää hänet pystyssä.+
5 Yhdestä on yksi päivä toisen yläpuolella,+ toisesta on yksi päivä niin kuin kaikki muutkin;+ olkoon kukin omassa mielessään täysin varma.
6 Joka viettää päivää, viettää sitä Jehovalle*. Myös joka syö, syö Jehovalle,*+ sillä hän kiittää Jumalaa,+ ja joka ei syö, on syömättä Jehovalle*+ ja silti kiittää Jumalaa.+
7 Eihän kukaan meistä elä vain itselleen+ eikä kukaan kuole vain itselleen,
8 sillä jos elämme, elämme Jehovalle,*+ ja jos kuolemme, kuolemme Jehovalle.*+ Elämmepä siis tai kuolemme, me kuulumme Jehovalle.*+
9 Sillä sitä varten Kristus kuoli ja heräsi jälleen eloon,+ että hän olisi sekä kuolleiden+ että elävien Herra.+
10 Mutta miksi sinä tuomitset veljeäsi?+ Tai miksi sinä myös halveksut veljeäsi? Sillä me kaikki tulemme seisomaan Jumalan tuomarinistuimen+ edessä;
11 onhan kirjoitettu: ”’Niin totta kuin minä elän’, sanoo Jehova,*+ ’minun edessäni tulee jokainen polvi notkistumaan, ja jokainen kieli tulee tekemään avoimen tunnustuksen Jumalalle.’”*+
12 Niinpä siis kukin meistä tulee tekemään itsestään tilin Jumalalle.*+
13 Älkäämme sen tähden enää tuomitko+ toisiamme, vaan päättäkää+ pikemminkin olla panematta veljen+ eteen kompastuskiveä+ tai lankeamisen aihetta.
14 Tiedän ja olen vakuuttunut Herrassa Jeesuksessa, ettei mikään ole saastaista itsessään;+ vain silloin, kun joku pitää jotakin saastaisena, se on hänelle saastaista.+
15 Sillä jos veljesi on murheellinen ruoan vuoksi, niin et enää vaella rakkauden mukaan.+ Älä saata ruoallasi turmioon sitä, jonka puolesta Kristus kuoli.+
16 Älkää sen tähden antako tekemänne hyvän joutua herjatuksi.
17 Sillä Jumalan valtakunta+ ei merkitse* syömistä ja juomista,+ vaan vanhurskautta+ ja rauhaa+ ja iloa+ pyhässä hengessä.
18 Sillä se, joka tässä suhteessa palvelee Kristuksen orjana, on Jumalalle otollinen ja ihmisten hyväksymä.+
19 Niinpä siis pyrkikäämme siihen, mikä edistää rauhaa+ ja mikä on rakentavaa toisillemme.+
20 Lakkaa repimästä maahan Jumalan työtä vain ruoan tähden.+ Tosin kaikki on puhdasta, mutta se on vahingollista ihmiselle, joka syö antaen aihetta kompastumiseen.+
21 On hyvä olla syömättä lihaa tai juomatta viiniä tai tekemättä mitään, mihin veljesi kompastuu.+
22 Pidä sinä itselläsi Jumalan silmien edessä se usko, joka sinulla on.+ Onnellinen on se, joka ei tuomitse itseään siitä, minkä hän hyväksyy.
23 Mutta jos hänellä on epäilyksiä, niin hänelle on jo langetettu tuomio, jos hän syö,+ koska hän ei syö uskosta. Kaikki, mikä ei ole uskosta, onkin syntiä.+
Alaviitteet
^ Tai ”henkilökohtaisista”.
^ ”Jehova”, J18,23; P46אABC(kreikk.): ho Kyʹri·os; DVgSyh: ”Jumala”. Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ Ks. liite 1D.
^ ”tekemään avoimen tunnustuksen Jumalalle”. Tai ”avoimesti tunnustamaan Jumalan”.
^ ”Jumalalle”, אADVgSyh,p; B jättää pois.
^ Tai ”ei ole”.