Roomalaisille 3:1–31

3  Mikä siis on juutalaisen etuus+ tai mikä on ympärileikkauksen hyöty?+  Melkoinen joka tavalla. Ensiksikin sen tähden, että heille uskottiin Jumalan pyhät julistukset.*+  Miten siis asia on? Jos jotkut eivät ilmaisseet uskoa,+ tekeekö ehkä heidän epäuskonsa Jumalan uskollisuuden+ tehottomaksi?+  Älköön koskaan tapahtuko niin! Vaan havaittakoon Jumala totuudelliseksi,+ vaikka jokainen ihminen havaittaisiin valehtelijaksi,+ niin kuin on kirjoitettu: ”Jotta sinut todistettaisiin vanhurskaaksi sanoissasi ja sinä voittaisit, kun sinua tuomitaan.”+  Mutta jos meidän epävanhurskautemme tuo Jumalan vanhurskauden+ etualalle, niin mitä me sanomme? Ei kai Jumala ole epäoikeudenmukainen,+ kun hän purkaa vihastustaan? (Puhun kuin ihminen.)+  Älköön koskaan tapahtuko niin! Miten Jumala muutoin tulee tuomitsemaan maailman?+  Mutta jos minun valheeni takia Jumalan totuus+ on tullut huomattavammaksi hänen kunniakseen, niin miksi minutkin vielä tuomitaan syntisenä?+  Ja miksi ei sanottaisi, niin kuin meitä on valheellisesti syytetty+ ja niin kuin jotkut väittävät meidän sanovan: ”Tehkäämme pahaa, jotta hyvää tulisi”?+ Tuomio+ heitä vastaan on oikeudenmukainen.+  Entä sitten? Olemmeko me paremmassa asemassa?+ Emme suinkaan! Sillä olemme edellä esittäneet sen syytöksen, että juutalaiset niin kuin kreikkalaisetkin ovat kaikki synnin* alaisuudessa,+ 10  niin kuin on kirjoitettu: ”Ei ole ketään vanhurskasta ihmistä, ei yhtäkään;+ 11  ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ole ketään, joka etsii Jumalaa.+ 12  Kaikki ihmiset ovat poikenneet suunnastaan, kaikki he ovat yhdessä tulleet arvottomiksi; ei ole ketään, joka osoittaa huomaavaisuutta, ei ole edes yhtäkään.”+ 13  ”Heidän kurkkunsa on avoin hauta, he ovat harjoittaneet vilppiä kielellään.”+ ”Aspiskäärmeiden myrkkyä on heidän huultensa takana.”+ 14  ”Ja heidän suunsa on täynnä kirousta ja katkeraa puhetta.”+ 15  ”Heidän jalkansa ovat nopeat vuodattamaan verta.”+ 16  ”Turmio ja kurjuus ovat heidän teillään,+ 17  eivätkä he ole tunteneet rauhan tietä.”+ 18  ”Ei ole Jumalan pelkoa heidän silmiensä edessä.”*+ 19  Mehän tiedämme, että kaiken, mitä Laki*+ sanoo, se puhuu Lain alaisille, jotta jokainen suu tukittaisiin+ ja koko maailma tulisi rangaistuksen ansaitsevaksi+ Jumalan edessä.+ 20  Sen tähden ei mitään lihaa julisteta hänen edessään vanhurskaaksi lain teoista,+ sillä lain+ kautta tulee synnin täsmällinen tuntemus.+ 21  Mutta nyt Jumalan vanhurskaus,+ josta Laki+ ja Profeetat+ todistavat,+ on tehty ilmeiseksi ilman lakia, 22  niin, Jumalan vanhurskaus Jeesukseen* Kristukseen kohdistuvan uskon välityksellä,+ kaikille, jotka uskovat.+ Ei näet ole mitään erotusta.+ 23  Sillä kaikki ovat tehneet syntiä+ ja ovat Jumalan kunniaa vailla,+ 24  ja se, että heidät hänen ansaitsemattomasta hyvyydestään+ julistetaan vanhurskaiksi Kristuksen Jeesuksen maksamien lunnaiden+ perusteella tapahtuvan vapautuksen välityksellä*, on ilmainen lahja.+ 25  Jumala asetti hänet uhriksi, joka sovittaa*+ hänen vereensä kohdistuvan uskon välityksellä.+ Tämä oli Jumalan oman vanhurskauden osoitukseksi, sillä hän antoi anteeksi ne synnit,+ jotka tapahtuivat menneisyydessä, jolloin hän noudatti kärsivällisyyttä;+ 26  hänen oman vanhurskautensa+ osoitukseksi nykyisenä aikana, jotta hän olisi vanhurskas silloinkin, kun hän julistaa vanhurskaaksi+ sen, jolla on usko Jeesukseen. 27  Missä sitten on ylpeily?+ Se on suljettu pois. Minkä lain+ välityksellä? Tekojenko+ lain? Ei tosiaankaan, vaan uskon+ lain välityksellä. 28  Sillä tulemme siihen tulokseen, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi* uskosta ilman lain tekoja.+ 29  Vai onko hän ainoastaan juutalaisten Jumala?+ Eikö hän ole myös kansakuntien ihmisten?+ On kansakuntien ihmistenkin,+ 30  jos tosiaan Jumala on yksi,+ joka julistaa ympärileikatut+ vanhurskaiksi uskosta ja ympärileikkaamattomat+ vanhurskaiksi heidän uskonsa välityksellä. 31  Lakkautammeko siis lain uskollamme?+ Älköön koskaan tapahtuko niin! Päinvastoin me vahvistamme lain.+

Alaviitteet

”pyhät julistukset”. Kirjm. ”pienet sanat”. Kreik. loʹgi·a; lat. eloquia; J17,18,22(hepr.): div·rēʹ.
synnin”. Kreik. ha·mar·tiʹan; lat. peccato; J17(hepr.): ha·ḥetʼʹ; sanajuuresta, joka merkitsee ’osua harhaan [kuten heitettäessä keihästä]’. Ks. jae 23.
Jakeissa 13–18 esitetyt lainaukset ovat LXX:ssa Ps 13:3:ssa. Ks. Ps 14:3, alav.
”Laki”. Kreik. ho noʹmos, jossa on täsmentävä määräinen artikkeli ho. Tekstiyhteys antaa tässä syyn ison alkukirjaimen käyttöön sen osoittamiseksi, että kyseessä on Mooseksen välityksellä annettu ”Laki”. J. Harold Greenlee kirjoitti tästä: ”Sana ’laki’ vaatii erityishuomiota. [Kreikan] artikkeli viittaa nimenomaiseen lakiin, ts. Mooseksen lakiin; ilman artikkelia ’laki’ voi tarkoittaa jotakin periaatetta.” (The Bible Translator, 1. vsk., tammikuu 1950, s. 165, julk. The United Bible Societies, Lontoo.)
”Jeesukseen”. B jättää pois.
Tai ”vanhurskaiksi sen lunastuksen välityksellä, joka on Kristuksessa Jeesuksessa (Kristuksen Jeesuksen perusteella)”.
”uhriksi, joka sovittaa”. Kirjm. ”sovittavaksi [välineeksi]”. Kreik. hi·la·stēʹri·on; lat. propitiationem; J17(hepr.): lekhap·poʹret sovituskanneksi’. Ks. Hpr 9:5.
Kirjm. ”[ihmisen] on määrä tulla vanhurskautetuksi”. Kreik. di·kai·ouʹsthai; lat. iustificari.