Roomalaisille 5:1–21

5  Sen tähden kun meidät on nyt julistettu vanhurskaiksi uskosta,+ nauttikaamme rauhasta+ Jumalan kanssa Herramme Jeesuksen Kristuksen kautta,  jonka kautta olemme myös uskon vaikutuksesta* saaneet lähestyä+ tätä ansaitsematonta hyvyyttä, jossa nyt olemme; ja riemuitkaamme Jumalan kirkkauden toivon+ perusteella.  Eikä vain siksi, vaan riemuitkaamme ollessamme ahdistuksissa,+ koska tiedämme, että ahdistus saa aikaan kestävyyttä,+  kestävyys vuorostaan hyväksytyn tilan,+ hyväksytty tila vuorostaan toivon,+  eikä toivo johda pettymykseen,*+ koska Jumalan rakkaus+ on vuodatettu sydämeemme+ pyhän hengen välityksellä,+ joka meille annettiin.  Sillä ollessamme vielä heikkoja+ Kristus tosiaankin kuoli jumalattomien* puolesta määräaikana.+  Sillä tuskin kukaan käy kuolemaan jonkun vanhurskaan ihmisen puolesta;+ hyvän+ ihmisen puolesta ehkä joku uskaltaakin kuolla.+  Mutta Jumala suosittelee omaa rakkauttaan+ meille siinä, että Kristus kuoli puolestamme ollessamme vielä syntisiä.+  Paljon ennemmin me siis, koska meidät on nyt julistettu vanhurskaiksi hänen verensä välityksellä,+ pelastumme hänen kauttaan vihastuksesta.+ 10  Sillä jos tulimme sovitetuiksi Jumalan kanssa hänen Poikansa kuoleman kautta+ ollessamme vihollisia,+ niin paljon ennemmin me nyt, kun olemme sovitetut, pelastumme hänen elämänsä välityksellä.+ 11  Eikä siinä kaikki, vaan me myös riemuitsemme Jumalassa Herramme Jeesuksen Kristuksen* kautta, jonka kautta olemme nyt saaneet sovituksen.+ 12  Sen vuoksi niin kuin yhden ihmisen+ kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema,+ ja näin kuolema levisi kaikkiin ihmisiin, koska he kaikki olivat syntiä tehneet+... 13  Sillä synti oli maailmassa Lakiin saakka, mutta syntiä ei panna kenenkään tilille, kun lakia ei ole.+ 14  Siitä huolimatta kuolema hallitsi kuninkaana Aadamista aina Moosekseen asti,+ niitäkin jotka eivät olleet tehneet syntiä samankaltaisella rikkomuksella kuin Aadam,+ joka muistuttaa häntä*, joka oli tuleva.+ 15  Mutta lahjan laita ei ole sama kuin hairahduksen. Sillä jos yhden ihmisen hairahduksesta monet ovat kuolleet, niin Jumalan ansaitsematon hyvyys ja hänen ilmainen lahjansa ansaitsemattoman hyvyyden ohella ovat yhden ihmisen,+ Jeesuksen Kristuksen, välityksellä olleet vielä runsaampia monille.+ 16  Ilmaisen lahjan+ laita ei ole myöskään sama kuin sen, miten kävi yhden syntiä tehneen+ ihmisen kautta. Sillä tuomio+ koitui yhdestä hairahduksesta langettavaksi tuomioksi,+ mutta lahja koitui monesta hairahduksesta vanhurskauden julistukseksi.*+ 17  Sillä jos yhden ihmisen hairahduksesta+ kuolema hallitsi kuninkaana+ tuon yhden kautta, niin paljon ennemmin tulevat ne, jotka saavat ansaitsemattoman hyvyyden+ ja vanhurskauden ilmaisen lahjan*+ runsauden, hallitsemaan kuninkaina+ elämässä yhden, Jeesuksen Kristuksen, kautta.+ 18  Niinpä siis, kuten yhdestä hairahduksesta oli kaikenlaisille ihmisille seurauksena langettava tuomio,+ samoin myös yhdestä vanhurskautusteosta*+ on kaikenlaisille+ ihmisille seurauksena heidän julistamisensa vanhurskaiksi elämään.+ 19  Sillä niin kuin yhden ihmisen tottelemattomuuden kautta monet+ joutuivat syntisten asemaan, samoin myös yhden tottelevaisuuden+ kautta monet+ tulevat vanhurskaiden asemaan.+ 20  Mutta Laki+ tuli rinnalle*, jotta hairahdus tulisi runsaaksi.+ Mutta missä synti+ tuli runsaaksi, siinä ansaitsematon hyvyys+ oli vielä runsaampi. 21  Mitä varten? Jotta niin kuin synti hallitsi kuninkaana kuoleman ohella,+ samoin myös ansaitsematon hyvyys+ hallitsisi kuninkaana vanhurskauden välityksellä ikuinen elämä+ silmämääränä Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta.

Alaviitteet

”uskon vaikutuksesta”. BD jättävät pois.
Tai ”häpeään”.
Tai ”kunnioittamattomien”. Kreik. a·se·bōnʹ; lat. impiis ’epähurskaiden’.
”Kristuksen”. B jättää pois.
Tai ”joka on hänen esikuvansa”.
Tai ”vanhurskautusteoksi”. Vrt. jae 18.
”ilmaisen lahjan”. B jättää pois.
Tai ”yhdestä vanhurskaasta teosta”. Kreik. he·nosʹ di·kai·ōʹma·tos; lat. unius iustitiam.
Tai ”tuli vaivihkaa”.