Roomalaisille 8:1–39

8  Sen tähden ei niille, jotka ovat Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, ole langettavaa tuomiota.+  Sillä sen hengen+ laki,+ joka antaa elämän+ Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, on vapauttanut+ teidät synnin ja kuoleman laista.+  Sillä Lain kykenemättömyyden+ takia, koska se lihan vuoksi oli heikko,+ Jumala, lähettämällä oman Poikansa+ syntisen lihan kaltaisuudessa+ ja synnin johdosta,+ langetti tuomion synnistä lihassa,  jotta Lain vanhurskas vaatimus täyttyisi+ meissä, jotka emme vaella lihan mukaan, vaan hengen mukaan.+  Sillä ne, jotka ovat lihan mukaisia, kohdistavat mielensä lihan asioihin,+ mutta ne, jotka ovat hengen mukaisia, hengen asioihin.+  Sillä mielen kohdistaminen lihaan merkitsee kuolemaa,+ mutta mielen kohdistaminen henkeen+ merkitsee elämää ja rauhaa,  koska mielen kohdistaminen lihaan merkitsee vihollisuutta+ Jumalan kanssa, sillä se ei ole alamainen+ Jumalan laille eikä voikaan olla.  Niinpä ne, jotka ovat sopusoinnussa lihan kanssa,+ eivät voi miellyttää Jumalaa.  Te ette kuitenkaan ole sopusoinnussa lihan vaan hengen kanssa,+ jos Jumalan henki todella asuu teissä.+ Mutta jos jollakulla ei ole Kristuksen henkeä,+ niin sellainen ei kuulu hänelle. 10  Mutta jos Kristus on teidän yhteydessänne,+ niin ruumis tosin on kuollut synnin vuoksi, mutta henki on elämää+ vanhurskauden vuoksi. 11  Jos nyt hänen henkensä, joka herätti Jeesuksen kuolleista, asuu teissä, niin hän, joka herätti Kristuksen Jeesuksen kuolleista,+ tekee myös teidän kuolevaiset ruumiinne eläviksi+ hengellään, joka teissä asuu. 12  Niinpä siis, veljet, me olemme velvoituksen alaisia, emme lihaan nähden elääksemme lihan mukaan,+ 13  sillä jos elätte lihan mukaan, niin kuolette varmasti,+ mutta jos hengen avulla saatatte ruumiin tottumukset kuolemaan,+ niin tulette elämään. 14  Sillä kaikki ne, joita Jumalan henki johdattaa, ovat Jumalan poikia.+ 15  Sillä te ette saaneet orjuuden henkeä, joka aiheuttaa jälleen pelkoa,+ vaan te saitte pojaksioton*+ hengen,+ jonka avulla huudamme: ”Abba,*+ Isä!” 16  Henki+ itse todistaa+ meidän henkemme+ kanssa, että olemme Jumalan lapsia.+ 17  Jos siis olemme lapsia, olemme myös perillisiä: tosiaankin Jumalan perillisiä, mutta perijätovereita+ Kristuksen kanssa, edellyttäen että kärsimme+ yhdessä, jotta meidät myös yhdessä kirkastettaisiin.+ 18  Näin ollen tulen siihen tulokseen, että nykyisen ajan kärsimykset+ eivät ole mitään verrattuina siihen kirkkauteen,+ joka tulee meissä ilmi. 19  Sillä luomakunta+ kaipaa hartaan odotuksen+ vallassa Jumalan poikien ilmi tulemista.+ 20  Sillä luomakunta alistettiin turhuuteen,+ ei omasta tahdostaan, vaan alistajan toimesta, sen toivon+ varaan, 21  että* itse luomakuntakin+ vapautetaan+ turmeltuvuuden orjuudesta Jumalan lasten loistoisaan vapauteen. 22  Sillä me tiedämme, että koko luomakunta on yhdessä huokaillut ja ollut jatkuvassa tuskassa tähän saakka. 23  Eikä vain sitä, vaan me itsekin, joilla on ensi hedelmä,+ nimittäin henki, niin, me itse huokaamme+ sisimmässämme, samalla kun hartaasti odotamme pojaksiottoa,*+ vapautusta ruumiistamme lunnaiden perusteella. 24  Sillä meidät pelastettiin tässä toivossa,+ mutta toivo, joka nähdään, ei ole toivo, sillä toivooko kukaan sitä, minkä näkee? 25  Mutta jos toivomme+ sitä, mitä emme näe,+ niin odotamme sitä jatkuvasti kestävinä.+ 26  Samalla tavoin henki+ myös tulee heikkoutemme avuksi;+ sillä sitä, mitä meidän tulisi tarvitessamme rukoilla, emme tiedä,+ mutta henki+ itse puhuu meidän puolestamme lausumattomin huokauksin*. 27  Kuitenkin hän, joka tutkii sydämet,+ tietää mikä hengen+ tarkoitus* on, sillä se puhuu pyhien+ puolesta sopusoinnussa Jumalan kanssa. 28  Mehän tiedämme, että Jumala* panee kaikki tekonsa+ myötävaikuttamaan yhdessä niiden hyväksi, jotka rakastavat Jumalaa, niiden, jotka ovat hänen tarkoituksensa mukaan kutsuttuja,+ 29  sillä ne, joihin hän on ensiksi kiinnittänyt huomiota,*+ hän on myös ennalta määrännyt*+ muovailtaviksi+ Poikansa kuvan+ mukaisiksi, jotta hän olisi esikoinen+ monien veljien+ joukossa. 30  Lisäksi ne, jotka hän on ennalta määrännyt,+ hän on myös kutsunut,+ ja ne, jotka hän on kutsunut, hän on myös julistanut vanhurskaiksi.+ Lopuksi ne, jotka hän on julistanut vanhurskaiksi, hän on myös kirkastanut.+ 31  Mitä siis tähän sanomme? Jos Jumala on meidän puolellamme, niin kuka on* meitä vastaan?+ 32  Hän, joka ei säästänyt omaa Poikaansakaan,+ vaan luovutti hänet meidän kaikkien puolesta,+ miksi hän ei myös huomaavaisesti antaisi meille kaikkea muuta hänen kanssaan?+ 33  Kuka esittää syytöksen Jumalan valittuja vastaan?+ Jumala on se, joka julistaa heidät vanhurskaiksi.+ 34  Kuka on se, joka langettaa tuomion? Kristus Jeesus* on se, joka on kuollut, niin, pikemminkin se, joka on herätetty kuolleista*, joka on Jumalan oikealla puolella+ ja joka myös puhuu meidän puolestamme.+ 35  Kuka erottaa meidät Kristuksen rakkaudesta?*+ Ahdistusko vai hätä vai vaino vai nälkä vai alastomuus vai vaara vai miekka?+ 36  Niin kuin on kirjoitettu: ”Sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä on pidetty teuraslampaina.”+ 37  Päinvastoin, kaikesta tästä me selviydymme täysin voittoisina+ hänen välityksellään, joka on rakastanut meitä. 38  Sillä olen vakuuttunut siitä, ettei kuolema eikä elämä,+ eivät enkelit+ eivätkä hallitukset,+ eivät nykyiset eivätkä tulevaiset, eivät voimat+ 39  eikä korkeus eikä syvyys eikä mikään muu luotu voi erottaa meitä Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.+

Alaviitteet

”pojaksioton”. Kirjm. ”pojaksi asettamisen”. Kreik. hyi·o·the·siʹas; lat. adoptionis filiorum.
”Abba”. Aram. sana, jonka merkitys on ’isä’ tai ’oi Isä!’
”sen toivon varaan, että”. Tai ”toivon varaan, koska”.
”pojaksiottoa”, אABCVgSyh,p; P46D jättävät pois.
Tai ”huokauksin, joita ei voi lausua”.
Tai ”mieli”, ”ajatus”.
”Jumala”, P46AB; אCDVgSyp jättävät pois.
Tai ”jotka hän tiesi edeltä”.
Kirjm. ”hän myös rajasi etukäteen”.
Tai ”tulee olemaan”, ”voi olla”.
”Jeesus”, אAC; BDSyp jättävät pois.
”kuolleista”, AC; P46BDVgSyp jättävät pois.
”Kristuksen rakkaudesta”, CDItVgSyh,p; א: ”Jumalan rakkaudesta”; B: ”Jumalan rakkaudesta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa”.