Tuomarien kirja 15:1–20
15 Ja jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun päivinä, tapahtui, että Simson meni tapaamaan vaimoaan vuohenvohla+ mukanaan. Niin hän sanoi: ”Tahdon mennä vaimoni luo sisähuoneeseen.”+ Mutta tämän isä ei sallinut hänen mennä sisään.
2 Sen sijaan vaimon isä sanoi: ”Sanoin todella itsekseni: ’Sinun täytyy vihaamalla vihata häntä.’+ Siksi annoin hänet eräälle sulhaspojistasi.+ Eikö hänen nuorempi sisarensa ole häntä parempi? Sallithan hänen tulla omaksesi tuon toisen sijaan.”
3 Mutta Simson sanoi heille: ”Tällä kerralla olen filistealaisten edessä varmasti syyllisyydestä vapaa, mikäli kohtelen heitä heidän vahingokseen.”+
4 Sitten Simson meni tiehensä ja pyydysti kolmesataa kettua*+ ja otti soihtuja ja käänsi hännän häntään ja pani soihdun kahden hännän väliin, niiden keskelle.
5 Sitten hän sytytti soihdut palamaan ja lähetti ne filistealaisten laihopeltoihin. Niin hän sytytti tuleen kaiken lyhteistä laihoon asti sekä viinitarhat ja oliivilehdot.+
6 Ja filistealaiset alkoivat sanoa: ”Kuka tämän teki?” Silloin sanottiin: ”Simson, sen timnalaisen vävy, koska hän otti hänen vaimonsa ja antoi hänet sitten hänen sulhaspojalleen.”+ Silloin filistealaiset menivät ja polttivat vaimon ja hänen isänsä tulella.+
7 Simson sanoi vuorostaan heille: ”Jos kerran näin teette, ei minulla ole muuta keinoa kuin kostaa teille,+ ja sitten minä lopetan.”
8 Ja hän ryhtyi lyömään heitä, kasaamaan sääriä reisien päälle aiheuttaen suuren joukkosurman, minkä jälkeen hän meni alas ja asettui asumaan erääseen Eetaminkallion halkeamaan.+
9 Myöhemmin filistealaiset+ tulivat ylös ja leiriytyivät Juudaan+ ja levittäytyivät Lehiin.+
10 Silloin Juudan miehet sanoivat: ”Miksi olette tulleet tänne meitä vastaan?”, mihin he sanoivat: ”Olemme tulleet tänne sitomaan Simsonin tehdäksemme hänelle niin kuin hän on tehnyt meille.”
11 Niin kolmetuhatta Juudan miestä meni alas Eetaminkallion halkeamalle+ ja sanoi Simsonille: ”Etkö tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä?+ Mitä siis tarkoittaa tämä, mitä olet meille tehnyt?” Silloin hän sanoi heille: ”Niin kuin he ovat tehneet minulle, olen minä tehnyt heille.”+
12 Mutta he sanoivat hänelle: ”Olemme tulleet tänne sitomaan sinut antaaksemme sinut filistealaisten käsiin.” Siihen Simson sanoi heille: ”Vannokaa minulle, ettette itse käy kimppuuni.”
13 Silloin he sanoivat hänelle: ”Emme käy, vaan me ainoastaan sidomme sinut, ja me annamme sinut heidän käsiinsä, mutta me emme suinkaan surmaa sinua.”
Niin he sitoivat hänet kahdella uudella köydellä+ ja toivat hänet pois kalliolta.
14 Hän tuli Lehiin asti, ja filistealaiset huusivat riemuiten kohdatessaan hänet.+ Ja Jehovan henki+ alkoi vaikuttaa hänessä, ja köydet, jotka olivat hänen käsivarsissaan, tulivat kuin tulen polttamiksi pellavalangoiksi,+ niin että hänen siteensä sulivat pois hänen käsistään.
15 Sitten hän löysi urosaasin tuoreen leukaluun* ja ojensi kätensä ja otti sen ja löi sillä tuhat miestä.+
16 Ja Simson sanoi:
”Urosaasin leukaluulla – läjän, kaksi läjää!*
Urosaasin leukaluulla olen lyönyt tuhat miestä.”+
17 Ja kun hän oli lakannut puhumasta, niin tapahtui, että hän heitti leukaluun kädestään ja antoi sille paikalle nimen Ramat-Lehi.*+
18 Sitten hänen tuli kova jano, ja hän alkoi huutaa avukseen Jehovaa ja sanoi: ”Sinä annoit tämän suuren pelastuksen palvelijasi käteen;+ pitääkö minun nyt kuolla janoon ja täytyykö minun joutua ympärileikkaamattomien käsiin?”+
19 Niin Jumala* halkaisi huhmareen muotoisen kolon, joka oli Lehissä*, ja siitä alkoi tulla vettä,*+ ja hän ryhtyi juomaan, minkä jälkeen hänen henkensä+ palasi ja hän elpyi.+ Siitä syystä hän antoi sille nimen En-Hakkore*, joka on Lehissä vielä tänäkin päivänä.
20 Ja hän tuomitsi Israelia filistealaisten päivinä kaksikymmentä vuotta.+
Alaviitteet
^ Mahd. ”sakaalia”.
^ ”leukaluun”. Hepr. leḥiʹ.
^ ”läjän, kaksi läjää!” Jos vokaalimerkkejä muutetaan: ”olen kasannut heitä melkoisesti”; LXX: ”olen pyyhkäissyt heidät perusteellisesti pois”.
^ Merk. ’leukaluun korkea paikka’.
^ ”Jumala”, MLXX; Sy: ”Jehova Jumala”; TVg: ”Jehova”.
^ Kirjm. ”siinä Lehissä”. Hepr. bal·Leʹḥi. ”Lehi” merk. ’leukaluu’.
^ ”Ja Jumala mursi auki leukaluussa olevan kuopan, ja siitä tuli vettä”, LXXB; Sy: ”Ja Jehova Jumala mursi auki aasin leukaluun, ja siitä tuli vettä”; Vg: ”Niin Jehova [lat. Dominus] avasi aasin leukaluussa olevan poskihampaan, ja siitä tuli vesiä”.
^ Merk. ’huutavan lähde’.
