Tuomarien kirja 7:1–25
7 Sitten Jerubbaal,+ toisin sanoen Gideon,+ ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, nousivat varhain ja leiriytyivät Harodin* lähteelle; ja Midianin leiri sijaitsi hänen pohjoispuolellaan, Moren kukkulan luona, alatasangolla.
2 Jehova sanoi silloin Gideonille: ”Sinun kanssasi on liian paljon väkeä antaakseni Midianin heidän käsiinsä.+ Ehkä Israel kerskailisi+ minua vastaan ja sanoisi: ’Oma käteni pelasti minut.’+
3 Huudahan siis nyt väen kuullen sanoen: ’Kuka pelkää ja vapisee? Palatkoon hän takaisin.’”+ Niin Gideon pani heidät kokeeseen*. Silloin kaksikymmentäkaksituhatta väestä palasi takaisin ja kymmenentuhatta jäi jäljelle.
4 Silti Jehova sanoi Gideonille: ”Vieläkin on liikaa väkeä.+ Lähetä heidät alas veden ääreen, jotta minä siellä koettelisin heitä sinun puolestasi. Ja on tapahduttava, että kenestä sanon sinulle: ’Tämä lähtee mukaasi’, hän lähtee mukaasi, mutta jokainen, josta sanon sinulle: ’Tämä ei lähde mukaasi’, ei lähde.”
5 Niin hän lähetti väen alas veden ääreen.+
Sitten Jehova sanoi Gideonille: ”Jokainen, joka latkii vettä kielellään niin kuin koira latkii, sinun tulee asettaa erilleen, samoin jokainen, joka laskeutuu polvilleen juomaan.”+
6 Ja niiden luvuksi, jotka latkivat kädellään suuhunsa, tuli kolmesataa miestä. Koko muu väki sitä vastoin laskeutui polvilleen juomaan vettä.
7 Jehova sanoi nyt Gideonille: ”Niillä kolmellasadalla miehellä, jotka latkivat, minä pelastan teidät, ja minä annan Midianin sinun käsiisi.+ Kaikki muu väki puolestaan menköön kukin kotipaikkaansa.”
8 Niin he ottivat väen muonan käteensä* ja heidän torvensa,+ ja hän lähetti kaikki Israelin miehet kunkin kotiinsa*, mutta ne kolmesataa miestä hän piti. Midianin leiri puolestaan sijaitsi hänen alapuolellaan alatasangolla.+
9 Ja sinä yönä+ tapahtui, että Jehova sanoi hänelle: ”Nouse, laskeudu leirin kimppuun, sillä olen antanut sen sinun käsiisi.+
10 Mutta jos pelkäät laskeutua, niin laskeudu palvelijasi* Puran kanssa leiriin.+
11 Ja sinun on kuunneltava, mitä he puhuvat,+ ja myöhemmin kätesi vahvistuvat+ ja sinä laskeudut varmasti leirin kimppuun.” Silloin hän ja hänen palvelijansa Pura laskeutuivat leirissä taistelumuodostelmassa reunimmaisina olevien luo.
12 Midian ja Amalek ja kaikki itämaalaiset+ olivat asettuneet alatasangolle lukuisina kuin kulkusirkat,+ eikä heidän kameleillaan+ ollut määrää: niitä oli lukuisasti kuin hiekkajyväsiä meren rannalla.
13 Gideon tuli nyt, ja katso, siellä eräs mies kertoi unta toverilleen ja sanoi: ”Kuule, minä näin unen.+ Ja katso, pyöreä ohraleipä kieri Midianin leiriin. Sitten se tuli eräälle teltalle ja iski siihen, niin että se kaatui,+ ja se käänsi sen ylösalaisin ja teltta vaipui kasaan.”
14 Tähän hänen toverinsa vastasi+ ja sanoi: ”Se ei ole mikään muu kuin Gideonin,+ Joasin pojan, Israelin miehen, miekka. Tosi Jumala+ on antanut Midianin ja koko leirin hänen käsiinsä.”+
15 Ja tapahtui, että heti kun Gideon oli kuullut kertomuksen unesta ja sen selityksen,+ hän alkoi palvoa.*+ Sen jälkeen hän palasi Israelin leiriin ja sanoi: ”Nouskaa,+ sillä Jehova on antanut Midianin leirin teidän käsiinne.”
16 Sitten hän jakoi ne kolmesataa miestä kolmeen joukkoon ja pani heidän kaikkien käsiin torvet+ ja suuret tyhjät ruukut sekä soihdut suurten ruukkujen sisään.
17 Ja hän sanoi heille vielä: ”Teidän tulee ottaa oppia minusta*, ja niin teidän tulee tehdä. Ja kun minä olen tullut leirin laitaan, niin on tapahduttava, että teette niin kuin minä teen.
18 Kun olen puhaltanut torveen, minä ja kaikki, jotka ovat kanssani, teidänkin on puhallettava torviin, myös teidän kaikkialla leirin ympärillä,+ ja teidän on sanottava: ’Jehovan+ ja Gideonin!’”
19 Niin Gideon tuli niiden sadan miehen kanssa, jotka olivat hänen mukanaan, leirin laitaan keskimmäisen yövartion+ alkaessa. Vahdit oli juuri asetettu paikoilleen. Ja he ryhtyivät puhaltamaan torviin,+ ja suuret vesiruukut, jotka heillä oli käsissään, iskettiin palasiksi.+
20 Silloin ne kolme joukkoa puhalsivat torviin+ ja murskasivat suuret ruukut ja tarttuivat uudelleen soihtuihin vasemmalla kädellään ja oikealla kädellään torviin puhaltaakseen niihin, ja he alkoivat huutaa: ”Jehovan+ miekka ja Gideonin!”
21 Koko ajan he seisoivat kukin paikallaan leirin ympärillä, ja koko leiri alkoi juosta ja huutaa ja lähti pakoon.+
22 Ja ne kolmesataa+ puhalsivat torvia,+ ja Jehova saattoi kunkin miekan toista vastaan koko leirissä,+ ja leiri jatkoi pakoaan Bet-Sittaan asti, edelleen Sereraan* päin, aina Tabbatin luona olevan Abel-Meholan+ laitamille saakka.
23 Sillä välin Israelin miehet kutsuttiin koolle Naftalista+ ja Asserista+ ja koko Manassesta,+ ja he lähtivät ajamaan+ Midiania takaa.
24 Ja Gideon lähetti sanansaattajia kaikkialle Efraimin vuoristoon+ sanomaan: ”Menkää alas Midiania vastaan ja vallatkaa heidän edeltään vedet aina Bet-Baraan saakka sekä Jordan.” Niin kaikki Efraimin miehet kutsuttiin koolle ja he saivat vallatuiksi vedet+ aina Bet-Baraan saakka sekä Jordanin.
25 He ottivat myös vangiksi kaksi Midianin ruhtinasta, nimittäin Orebin ja Seebin,+ minkä jälkeen he tappoivat Orebin Orebinkalliolla,+ ja Seebin he tappoivat Seebin viinialtaan luona. Ja he jatkoivat Midianin takaa-ajoa,+ ja he toivat Orebin ja Seebin päät Gideonille Jordanin seudulle.*+
Alaviitteet
^ Nimen merk. ’vavistus’.
^ ”Niin Gideon pani heidät kokeeseen”, tekstikorjauksen mukaan; M: ”ja lähteköön hän varhain Gileadinvuorelta”. Joidenkin lukutapojen mukaan ”Gilboanvuorelta” eikä ”Gileadinvuorelta”.
^ Mahd. ”Niin hän otti väen suuret vesiruukut heidän käsistään”.
^ Kirjm. ”teltoilleen”.
^ Hepr. sanan merk. ’poika’, ’nuori mies’.
^ ”alkoi palvoa”. Tai ”kumartui (heittäytyi) maahan”.
^ Tai ”Teidän tulee oppia minusta tarkkailemalla minua”. Kirjm. ”Teidän pitäisi nähdä minusta”.
^ Tai ”Jordanin rajaseudulle”; tai ”Jordanin alueelle”.
