1. Samuelin kirja 1:1–28

  • Elkana ja hänen kaksi vaimoaan (1–8)

  • Lapseton Hanna rukoilee poikaa (9–18)

  • Samuel syntyy, ja hänet annetaan Jehovalle (19–28)

1  Ramataim-Sofimissa+ Efraimin vuoristossa+ oli* mies nimeltä Elkana,+ Sufin pojan Tohun pojan Elihun pojan Jerohamin poika, efraimilainen.  Hänellä oli kaksi vaimoa: toisen nimi oli Hanna ja toisen Peninna. Peninnalla oli lapsia mutta Hannalla ei.  Tämä mies lähti kaupungistaan vuosittain ylös Siloon palvomaan* armeijoiden Jehovaa ja uhraamaan hänelle.+ Siellä palvelivat Jehovan pappeina+ Eelin kaksi poikaa, Hofni ja Pinehas.+  Sinä päivänä, jona Elkana uhrasi uhrin, hän antoi osuuksia uhrilihasta vaimolleen Peninnalle ja kaikille tämän pojille ja tyttärille,+  mutta Hannalle hän antoi erikoisosuuden, koska hän rakasti juuri Hannaa. Jehova ei kuitenkaan ollut antanut tälle lapsia.*  Lisäksi hänen kilpailijansa Peninna* pilkkasi häntä koko ajan pahoittaakseen hänen mielensä, koska Jehova ei ollut antanut hänelle lapsia.  Hän teki näin vuodesta toiseen. Aina kun Hanna meni ylös Jehovan pyhäkköön,+ Peninna pilkkasi häntä niin paljon, että hän itki eikä voinut syödä.  Hänen miehensä Elkana kuitenkin sanoi hänelle: ”Hanna, miksi sinä itket ja miksi et syö? Miksi olet niin surullinen?* Enkö minä ole sinulle parempi kuin kymmenen poikaa?”  Kun he sitten olivat syöneet ja juoneet Silossa, Hanna meni ulos. Pappi Eeli istui Jehovan temppelin*+ ovenpielessä olevalla istuimella. 10  Hanna oli aivan epätoivoinen,* ja hän alkoi rukoilla Jehovaa+ ja itkeä hillittömästi. 11  Hän myös antoi juhlallisen lupauksen: ”Oi armeijoiden Jehova, jos näet palvelijasi ahdistuksen ja muistat minua etkä unohda palvelijaasi vaan annat palvelijallesi poikalapsen,+ niin minä annan hänet Jehovalle koko hänen elinajakseen eikä partaveitsi kosketa hänen päätään.”+ 12  Kun hän rukoili pitkään Jehovan edessä, Eeli tarkkaili hänen suutaan. 13  Hanna puhui sydämessään ja vain hänen huulensa liikkuivat, mutta hänen ääntään ei kuulunut. Niinpä Eeli luuli hänen olevan juovuksissa. 14  Eeli sanoi hänelle: ”Kuinka kauan olet juovuksissa? Lakkaa juomasta viiniä.” 15  Tähän Hanna vastasi: ”Ei, herrani! Minulla on kovia paineita.* En ole juonut viiniä enkä mitään muuta alkoholia, vaan vuodatan sydäntäni* Jehovalle.+ 16  Älä pidä palvelijaasi kelvottomana naisena, sillä olen puhunut koko tämän ajan suuren huoleni ja tuskani vuoksi.” 17  Silloin Eeli vastasi: ”Mene rauhassa, ja antakoon Israelin Jumala sinulle sen, mitä olet häneltä pyytänyt.”+ 18  Tähän Hanna sanoi: ”Annathan palvelijasi pysyä suosiossasi.” Sitten hän meni pois ja söi, eikä hän enää näyttänyt alakuloiselta. 19  Varhain aamulla he nousivat ja kumarsivat Jehovan edessä, minkä jälkeen he palasivat kotiinsa Ramaan.+ Elkana yhtyi vaimoonsa Hannaan, ja Jehova kiinnitti huomiota häneen.*+ 20  Vuoden kuluessa* Hanna tuli raskaaksi ja synnytti pojan. Hän antoi tälle nimeksi+ Samuel,* sillä hän sanoi: ”Jehovalta olen häntä pyytänyt.” 21  Aikanaan Elkana lähti koko perheensä kanssa uhraamaan vuotuista uhria Jehovalle+ ja antamaan lupausuhriaan. 22  Mutta Hanna ei lähtenyt,+ sillä hän sanoi miehelleen: ”Heti kun poika on vieroitettu, minä vien hänet Jehovan eteen, ja hän jää sinne pysyvästi.”+ 23  Hänen miehensä Elkana sanoi hänelle: ”Tee niin kuin hyväksi näet. Pysy kotona, kunnes vieroitat hänet. Toteuttakoon Jehova sen, mitä olet sanonut.” Niin nainen pysyi kotona ja imetti poikaansa, kunnes vieroitti hänet. 24  Heti vieroitettuaan pojan Hanna vei hänet Siloon. Hän otti mukaansa myös kolmevuotiaan sonnin, eefan* jauhoja ja suuren ruukullisen viiniä.+ Hän meni Jehovan pyhäkköön Siloon+ pieni poikansa mukanaan. 25  Sen jälkeen he teurastivat sonnin ja veivät pojan Eelin luo. 26  Sitten Hanna sanoi: ”Anteeksi, herrani! Niin varmasti kuin sinä elät, herrani, minä olen se nainen, joka seisoi kanssasi tässä paikassa ja rukoili Jehovaa.+ 27  Juuri tätä poikaa minä rukoilin, ja Jehova antoi minulle sen, mitä pyysin häneltä.+ 28  Nyt minä puolestani lainaan* hänet Jehovalle. Hän on lainassa Jehovalla niin kauan kuin hän elää.” Hän* kumarsi siellä Jehovaa.

Alaviitteet

Tai ”Ramassa Efraimin vuoristossa oli sufilainen”.
Tai ”kumartamaan”.
Kirjaim. ”Ja Jehova oli sulkenut hänen kohtunsa”.
Tai ”Lisäksi toinen vaimo”.
Tai ”Miksi sydämesi tuntee tuskaa”.
Ts. pyhäkköteltan.
Tai ”äärimmäisen katkera”.
Tai ”sieluni”.
Tai ”Olen hengessäni ahdistunut nainen”.
Kirjaim. ”muisti häntä”.
Tai mahd. ”Aikanaan”.
Merk. ’Jumalan nimi’.
Noin 22 l. Ks. liite B14.
Tai ”annan”.
Viittaa ilmeisesti Elkanaan.