1. Samuelin kirja 11:1–15

  • Saul kukistaa ammonilaiset (1–11)

  • Saulin kuninkuus vahvistetaan (12–15)

11  Myöhemmin ammonilainen+ Nahas tuli ja leiriytyi hyökätäkseen Gileadin Jabesia+ vastaan. Kaikki Jabesin miehet sanoivat Nahasille: ”Tee kanssamme liitto,* niin me palvelemme sinua.”  Ammonilainen Nahas sanoi heille: ”Teen sen kanssanne sillä ehdolla, että teidän kaikkien oikea silmä puhkaistaan. Näin nöyryytän koko Israelia.”  Jabesin vanhimmat vastasivat hänelle: ”Anna meille aikaa seitsemän päivää, niin että voimme lähettää viestinviejiä kaikkialle Israelin alueelle. Jos kukaan ei pelasta meitä, antaudumme sinulle.”  Aikanaan viestinviejät tulivat Saulin Gibeaan+ ja puhuivat nuo sanat kansalle, jolloin koko kansa alkoi itkeä suureen ääneen.  Silloin Saul tuli laitumelta karjalauman jäljessä ja sanoi: ”Mikä kansan on? Miksi he itkevät?” Niin he kertoivat hänelle, mitä Jabesin miehet olivat sanoneet.  Kun Saul kuuli nämä sanat, Jumalan henki alkoi vaikuttaa häneen+ ja hän vihastui.  Hän otti kaksi sonnia, paloitteli ne ja lähetti kappaleet kaikkialle Israelin alueelle viestinviejien mukana, jotka sanoivat: ”Näin käy sen karjalle, joka ei seuraa Saulia ja Samuelia!” Silloin Jehovan pelko valtasi kansan,* niin että he lähtivät yksimielisesti.*  Saul laski heidät Besekissä, ja israelilaisia oli 300 000 ja Juudan miehiä 30 000.  He sanoivat Jabesista tulleille viestinviejille: ”Sanokaa Gileadin Jabesin miehille näin: ’Huomenna, kun aurinko alkaa paahtaa, teidät pelastetaan.’” Sen jälkeen viestinviejät menivät kertomaan sen Jabesin miehille, ja nämä ilahtuivat suuresti. 10  Niinpä Jabesin miehet sanoivat ammonilaisille: ”Huomenna me antaudumme teille, ja te voitte tehdä meille niin kuin hyväksi näette.”+ 11  Seuraavana päivänä Saul jakoi väen kolmeen joukkoon, ja he tunkeutuivat leirin keskelle aamuvartion* aikaan ja löivät ammonilaisia+ kuoliaaksi, kunnes päivä alkoi paahtaa. Eloon jääneet hajaantuivat eri suuntiin, niin ettei kukaan paennut yhdessä jonkun toisen kanssa. 12  Silloin kansa sanoi Samuelille: ”Ketkä sanoivat: ’Saulistako tulisi meidän kuninkaamme?’+ Luovuttakaa ne miehet, niin surmaamme heidät.” 13  Mutta Saul sanoi: ”Tänä päivänä ei surmata ketään,+ koska Jehova on tänään pelastanut Israelin.” 14  Myöhemmin Samuel sanoi kansalle: ”Tulkaa, mennään Gilgaliin+ vahvistamaan kuninkuus uudelleen.”+ 15  Niin koko kansa meni Gilgaliin ja teki siellä Saulista kuninkaan Jehovan edessä. Sitten he uhrasivat siellä Jehovan edessä yhteysuhreja,+ ja Saul ja kaikki israelilaiset juhlivat ja iloitsivat suuresti.+

Alaviitteet

Tai ”sopimus”.
Tai ”Jehova sai kansan tuntemaan pelkoa ja kunnioitusta”.
Kirjaim. ”yhtenä miehenä”.
Ts. noin klo 02–06.