1. Samuelin kirja 15:1–35

  • Tottelematon Saul säästää Agagin (1–9)

  • Samuel ojentaa Saulia (10–23)

    • ”Totteleminen on parempi kuin uhri” (22)

  • Saul hylätään, eikä hän saa enää jatkaa kuninkaana (24–29)

  • Samuel surmaa Agagin (30–35)

15  Sitten Samuel sanoi Saulille: ”Jehova lähetti minut voitelemaan sinut kansansa Israelin kuninkaaksi.+ Kuuntele nyt, mitä sanottavaa Jehovalla on.+  Näin sanoo armeijoiden Jehova: ’Minä vaadin amalekilaiset tilille siitä, mitä he tekivät Israelille. He nousivat sitä vastaan, kun se oli tulossa Egyptistä.+  Mene siis, lyö amalekilaiset+ ja tuhoa* heidät+ ja kaikki, mitä heillä on. Et saa säästää* heitä. Sinun täytyy surmata heidät:+ miehet ja naiset, lapset ja vastasyntyneet, sonnit ja lampaat, kamelit ja aasit.’”+  Saul kutsui armeijan koolle ja laski miehet Telaimissa: 200 000 jalkamiestä ja 10 000 Juudan miestä.+  Saul tuli aina amalekilaisten kaupunkiin asti ja asetti väijytyksen laakson* laidalle.  Sitten Saul sanoi keniläisille:+ ”Menkää, lähtekää pois amalekilaisten keskeltä, etten pyyhkäisisi teitä pois heidän kanssaan.+ Te osoititte uskollista rakkautta koko Israelin kansalle,+ kun se tuli pois Egyptistä.” Niin keniläiset lähtivät pois amalekilaisten keskeltä.  Sen jälkeen Saul löi kuoliaaksi amalekilaiset+ Havilasta+ Suriin+ asti, joka on lähellä Egyptiä.  Hän otti Amalekin kuninkaan Agagin+ kiinni elävänä, mutta kaikki muut hän surmasi* miekalla.+  Saul ja hänen miehensä säästivät kuitenkin Agagin sekä parhaat lampaista ja naudoista, syöttöeläimet, pässit ja kaiken, mikä oli hyvää.+ He eivät halunneet tuhota* niitä. Mutta kaiken arvottoman ja sellaisen, mitä kukaan ei halunnut, he tuhosivat. 10  Silloin Samuelille tuli Jehovan sana: 11  ”Olen pahoillani* siitä, että tein Saulista kuninkaan, sillä hän on hylännyt minut eikä ole tehnyt niin kuin sanoin.”+ Samuel oli hyvin ahdistunut, ja hän rukoili hartaasti Jehovaa koko yön.+ 12  Kun Samuel nousi varhain aamulla tavatakseen Saulin, Samuelille kerrottiin: ”Saul meni Karmeliin+ ja pystytti itselleen muistomerkin.+ Sen jälkeen hän kääntyi ja meni alas Gilgaliin.” 13  Kun Samuel lopulta tuli Saulin luo, Saul sanoi hänelle: ”Jehova siunatkoon sinua. Minä olen tehnyt niin kuin Jehova sanoi.” 14  Mutta Samuel sanoi: ”Miksi sitten kuulen lampaiden ja nautojen ääntä?”+ 15  Tähän Saul sanoi: ”Ne on tuotu amalekilaisilta, koska miehet säästivät parhaat katraasta ja nautakarjasta uhratakseen ne Jumalallesi Jehovalle, mutta sen, mitä jäi jäljelle, me tuhosimme.”* 16  Tällöin Samuel sanoi Saulille: ”Lopeta! Minä kerron sinulle, mitä Jehova sanoi minulle viime yönä.”+ Saul sanoi hänelle: ”Puhu!” 17  Samuel jatkoi: ”Etkö pitänytkin itseäsi merkityksettömänä,+ kun sinusta tuli Israelin heimojen päämies ja Jehova voiteli sinut Israelin kuninkaaksi?+ 18  Myöhemmin Jehova antoi sinulle tehtävän ja sanoi: ’Mene, tuhoa syntiset amalekilaiset.+ Taistele heitä vastaan, kunnes olet hävittänyt heidät perin pohjin.’+ 19  Miksi et totellut Jehovaa? Sen sijaan syöksyit ahneesti saaliin kimppuun+ ja teit sitä, mikä oli pahaa Jehovan silmissä!” 20  Mutta Saul sanoi Samuelille: ”Minähän olen totellut Jehovaa! Menin suorittamaan tehtävää, jonka Jehova antoi minulle, ja toin tänne Amalekin kuninkaan Agagin ja tuhosin* amalekilaiset.+ 21  Mutta miehet ottivat saaliista lampaita ja nautoja, parhaat niistä, jotka piti tuhota,* uhratakseen ne Jumalallesi Jehovalle Gilgalissa.”+ 22  Silloin Samuel sanoi: ”Kumpi miellyttää Jehovaa enemmän, uhrien uhraaminen*+ vai Jehovan totteleminen? Totteleminen on parempi kuin uhri+ ja tarkkaavainen kuunteleminen parempi kuin pässien rasva,+ 23  sillä kapinallisuus+ on samaa kuin ennustelusynti+ ja julkeus samaa kuin maagisen voiman käyttö ja epäjumalanpalvelus.* Koska sinä olet hylännyt Jehovan sanan,+ hän hylkää sinut, niin ettet saa enää olla kuninkaana.”+ 24  Silloin Saul sanoi Samuelille: ”Olen tehnyt syntiä. Olen toiminut vastoin Jehovan käskyä ja sinun sanojasi, koska pelkäsin kansaa ja kuuntelin heitä. 25  Annathan nyt anteeksi syntini ja palaat kanssani, jotta voisin polvistua Jehovan eteen.”+ 26  Mutta Samuel sanoi Saulille: ”Minä en palaa kanssasi, sillä sinä olet hylännyt Jehovan sanan, ja Jehova on hylännyt sinut, niin ettet saa enää jatkaa Israelin kuninkaana.”+ 27  Kun Samuel kääntyi lähteäkseen, Saul tarttui hänen hihattoman vaatteensa helmaan, mutta se repesi. 28  Tällöin Samuel sanoi hänelle: ”Jehova on tänään repäissyt Israelin kuningasvallan sinulta pois, ja hän antaa sen toiselle, joka on sinua parempi.+ 29  Israelin ylhäinen Jumala+ ei ole petollinen+ eikä muuta mieltään,* sillä hän ei ole ihminen, niin että hän muuttaisi mieltään.”*+ 30  Tähän Saul sanoi: ”Olen tehnyt syntiä. Osoitathan minulle kuitenkin kunnioitusta kansani vanhinten edessä ja Israelin edessä. Palaa kanssani, niin polvistun Jumalasi Jehovan eteen.”+ 31  Niin Samuel palasi Saulin jäljessä, ja Saul polvistui Jehovan eteen. 32  Sen jälkeen Samuel sanoi: ”Tuokaa Amalekin kuningas Agag luokseni.” Silloin Agag meni hänen luokseen vastahakoisesti,* sillä Agag oli ajatellut: ”Enää en varmasti ole kuolemanvaarassa.”* 33  Mutta Samuel sanoi: ”Niin kuin sinun miekkasi on tehnyt naisista lapsettomia, niin tehdään sinun äidistäsi naisten joukossa lapseton.” Sen jälkeen Samuel hakkasi Agagin kappaleiksi Jehovan edessä Gilgalissa.+ 34  Sitten Samuel lähti Ramaan, ja Saul meni kotiinsa Saulin Gibeaan. 35  Samuel alkoi surra Saulia, eikä Samuel enää nähnyt häntä ennen kuolemaansa.+ Jehova oli pahoillaan siitä, että hän oli tehnyt Saulista Israelin kuninkaan.+

Alaviitteet

Tai ”vihi tuhon omaksi”. Ks. sanasto, ”Tuhon omaksi vihkiminen”.
Tai ”sääliä”.
Ks. sanasto, ”Jokilaakso”.
Tai ”vihki tuhon omaksi”.
Tai ”vihkiä tuhon omaksi”.
Tai ”murheellinen”.
Tai ”vihimme tuhon omaksi”.
Tai ”vihin tuhon omaksi”.
Tai ”vihkiä tuhon omaksi”.
Kirjaim. ”polttouhrit ja teurasuhrit”.
Kirjaim. ”terafím-patsaat”, ts. kotijumalat.
Tai ”olisi pahoillaan”.
Tai ”eikä ole pahoillaan”.
Tai mahd. ”luottavaisena”.
Kirjaim. ”Kuoleman karvaus on väistynyt”.