1. Samuelin kirja 21:1–15

  • Daavid syö uhrileipää Nobissa (1–9)

  • Daavid teeskentelee mielenvikaista Gatissa (10–15)

21  Myöhemmin Daavid tuli pappi Ahimelekin luo Nobiin.+ Ahimelek alkoi vapista pelosta kohdatessaan Daavidin, ja hän kysyi: ”Miksi sinä olet yksin eikä ketään ole mukanasi?”+  Daavid vastasi pappi Ahimelekille: ”Kuningas käski minun hoitaa erään asian, mutta hän sanoi: ’Älä kerro kenellekään tästä tehtävästä, jota lähetän sinut suorittamaan, äläkä niistä ohjeista, jotka olen antanut sinulle.’ Olen sopinut, että tapaan nuoret mieheni eräässä paikassa.  Jos sinulla on viisi leipää, anna ne minulle, tai mitä tahansa muuta, mitä sinulla onkin.”  Mutta pappi vastasi Daavidille: ”Tavallista leipää minulla ei ole mutta pyhää leipää+ on. Saatte sitä, jos nuoret miehet ovat pysyneet erossa naisista.”*+  Daavid vastasi papille: ”Naiset on pidetty meistä erossa niin kuin ennenkin lähtiessäni sotaretkille.+ Jos nuoret miehet ovat pyhiä silloin kun tehtävä on tavallinen, niin kuinka paljon suuremmalla syyllä heidän pitää olla pyhiä tällaisena päivänä!”  Silloin pappi antoi hänelle pyhää leipää,+ koska siellä ei ollut muuta kuin uhrileipää,* joka oli viety pois Jehovan edestä, jotta sen tilalle tuotaisiin samana päivänä tuoretta leipää.  Siellä oli sinä päivänä eräs Saulin palvelija, jonka piti pysyä Jehovan edessä.* Hänen nimensä oli Doeg,+ ja hän oli edomilainen,+ Saulin paimenten päällikkö.  Daavid sanoi Ahimelekille: ”Onko sinulla täällä keihästä tai miekkaa? En ottanut mukaan omaa miekkaani enkä muita aseitani, koska kuninkaan antama tehtävä oli kiireellinen.”  Tähän pappi sanoi: ”Täällä on filistealaisen Goljatin miekka,+ hänen, jonka sinä löit Elanlaaksossa.*+ Se on efodin*+ takana käärittynä kankaaseen. Ota se, jos haluat, koska muuta ei ole.” Daavid sanoi: ”Ei ole toista sen vertaista. Anna se minulle.” 10  Sinä päivänä Daavid nousi ja pakeni edelleen+ Saulia. Lopulta hän tuli Gatin+ kuninkaan Akisin luo. 11  Akisin palvelijat sanoivat hänelle: ”Eikö tämä ole Daavid, maansa kuningas? Eikö juuri hänen kunniakseen tanssittu ja laulettu:’Saul on surmannut tuhansia,Daavid kymmeniätuhansia’?”+ 12  Daavid ajatteli näitä sanoja, ja hän alkoi pelätä+ kovasti Gatin kuningasta Akisia. 13  Niinpä hän salasi heiltä tervejärkisyytensä+ ja käyttäytyi kuin mielenvikainen heidän seurassaan.* Hän piirteli merkkejä kaupungin portin oviin ja antoi syljen valua parralleen. 14  Lopulta Akis sanoi palvelijoilleen: ”Näettehän, että tämä mies on hullu! Miksi te toitte hänet minun luokseni? 15  Tarvitsenko minä lisää hulluja, kun toitte luokseni vielä tämänkin hullun? Pitäisikö minun päästää hänet talooni?”

Alaviitteet

Tai ”eivät ole olleet sukupuoliyhteydessä”.
Mahd. juhlallisen lupauksen, epäpuhtauden tai spitaaliepäilyn vuoksi.
Tai ”Elan alatasangolla”.
Kirjaim. ”kädessään”.