1. Samuelin kirja 30:1–31
30 Kun Daavid ja hänen miehensä tulivat Siklagiin+ kolmantena päivänä, amalekilaiset+ olivat tehneet ryöstöretken etelään* ja Siklagiin. He olivat hyökänneet Siklagiin ja polttaneet sen.
2 He olivat ottaneet vangiksi naiset+ ja kaikki, jotka siellä olivat, pienimmästä suurimpaan. He eivät olleet tappaneet ketään vaan olivat vieneet heidät mukanaan ja menneet pois.
3 Kun Daavid ja hänen miehensä tulivat kaupunkiin, he huomasivat, että se oli poltettu ja heidän vaimonsa, poikansa ja tyttärensä oli viety pois vankeina.
4 Silloin Daavid ja hänen kanssaan olevat miehet itkivät suureen ääneen, kunnes he eivät enää jaksaneet itkeä.
5 Myös Daavidin molemmat vaimot, jisreeliläinen Ahinoam ja karmelilaisen Nabalin leski Abigail, oli viety pois vankeina.+
6 Daavid oli hyvin ahdistunut, koska miehet sanoivat kivittävänsä hänet. Kaikki miehet olivat näet katkeroituneet, koska he olivat menettäneet poikansa ja tyttärensä. Mutta Daavid kääntyi Jumalansa Jehovan puoleen ja sai voimaa.+
7 Sitten Daavid sanoi pappi Abjatarille,+ Ahimelekin pojalle: ”Tuohan efodi* tänne.”+ Niin Abjatar toi efodin Daavidille.
8 Daavid tiedusteli Jehovalta:+ ”Lähdenkö ajamaan takaa tuota rosvojoukkoa? Tavoitanko sen?” Hän vastasi: ”Lähde takaa-ajoon, sillä sinä varmasti tavoitat sen ja pelastat kaiken, mikä vietiin.”+
9 Daavid lähti heti matkaan 600 miehensä+ kanssa. He menivät aina Besorin jokilaaksoon* saakka, ja osa miehistä jäi sinne.
10 Daavid ja 400 miestä jatkoivat takaa-ajoa, mutta 200 miestä, jotka olivat liian väsyneitä ylittääkseen Besorin jokilaakson, jäivät sinne.+
11 He löysivät egyptiläisen miehen ja veivät hänet Daavidin luo. He antoivat hänelle ruokaa syötäväksi ja vettä juotavaksi
12 sekä viipaleen viikunoista puristettua kakkua ja kaksi kakkua rusinoita. Kun hän oli syönyt, hänen voimansa palautuivat.* Hän ei nimittäin ollut syönyt ruokaa eikä juonut vettä kolmeen päivään ja kolmeen yöhön.
13 Daavid kysyi häneltä: ”Kenelle sinä kuulut, ja mistä sinä olet?”, mihin hän sanoi: ”Olen egyptiläinen palvelija, erään amalekilaisen miehen orja. Isäntäni jätti minut, koska sairastuin kolme päivää sitten.
14 Me teimme ryöstöretken keretiläisten+ alueen eteläosaan,* Juudan alueelle ja Kalebin+ alueen eteläosaan,* ja Siklagin me poltimme.”
15 Tällöin Daavid sanoi hänelle: ”Johdatatko minut sen rosvojoukon luo?” Hän vastasi: ”Jos vannot minulle Jumalan kautta, ettet surmaa minua etkä luovuta minua isännälleni, johdatan sinut sen rosvojoukon luo.”
16 Niinpä hän johdatti Daavidin heidän luokseen. He olivat hajaantuneet koko sille seudulle, ja he söivät, joivat ja juhlivat, koska he olivat saaneet suuren saaliin filistealaisten maasta ja Juudan maasta.
17 Daavid löi heitä kuoliaaksi aamuhämärästä iltaan* saakka, eikä heistä päässyt pakoon+ kuin 400 miestä, jotka pakenivat kameleilla.
18 Daavid vapautti kaikki, jotka amalekilaiset olivat vieneet,+ ja pelasti molemmat vaimonsa.
19 Mitään heille kuuluvaa ei jäänyt puuttumaan, ei pientä eikä suurta. He saivat takaisin poikansa, tyttärensä ja koko saaliin.+ Daavid toi takaisin kaiken, mitä heiltä oli viety.
20 Niin Daavid otti kaikki katraat ja karjalaumat, joita ajettiin heidän oman karjansa edellä. He sanoivat: ”Tämä on Daavidin saalis.”
21 Sitten Daavid tuli niiden 200 miehen luo, jotka olivat olleet liian väsyneitä kulkeakseen Daavidin mukana ja jotka olivat jääneet Besorin jokilaakson luo.+ He tulivat Daavidia ja hänen kanssaan olevia vastaan. Tullessaan miesten lähelle Daavid kysyi heidän vointiaan.
22 Daavidin mukana kulkeneessa joukossa oli kuitenkin pahoja ja kelvottomia miehiä. He sanoivat: ”Koska he eivät kulkeneet meidän mukanamme, me emme anna heille mitään saaliista, jonka hankimme takaisin. Jokainen voi ottaa vain vaimonsa ja lapsensa ja mennä pois.”
23 Mutta Daavid sanoi: ”Veljeni, ette saa tehdä näin sille, mitä Jehova on meille antanut. Hän suojeli meitä ja antoi meidän käsiimme rosvojoukon, joka kävi kimppuumme.+
24 Luuletteko, että joku kuuntelee tuollaista puhetta? Taisteluun lähtenyt saa saman osuuden kuin varusteiden luo jäänytkin.+ Kaikki jaetaan yhdessä.”+
25 Tämä Daavidin asettama säännös ja määräys on ollut voimassa Israelissa siitä päivästä lähtien.
26 Kun Daavid palasi Siklagiin, hän lähetti osan saaliista Juudan vanhimmille, jotka olivat hänen ystäviään. Hän sanoi: ”Tässä on teille lahjaksi* Jehovan vihollisilta otettua saalista.”
27 Hän lähetti lahjoja niille, jotka olivat Betelissä,+ Negevin* Ramotissa, Jattirissa,+
28 Aroerissa, Sifmotissa, Estemoassa,+
29 Rakalissa, jerahmeelilaisten+ kaupungeissa, keniläisten+ kaupungeissa,
30 Hormassa,+ Bor-Asanissa, Atakissa,
31 Hebronissa+ ja kaikissa niissä paikoissa, joissa Daavid ja hänen miehensä olivat kulkeneet.
Alaviitteet
^ Tai ”Negeviin”.
^ Kirjaim. ”henkensä palasi häneen”.
^ Tai ”Negeviin”.
^ Tai ”Negeviin”.
^ Kirjaim. ”seuraavaan iltaan”.
^ Kirjaim. ”siunaukseksi”.
^ Tai ”etelän”.
