2. Aikakirja 26:1–23

  • Ussia, Juudan kuningas (1–5)

  • Ussian sotilaalliset saavutukset (6–15)

  • Ylpeä Ussia saa spitaalin (16–21)

  • Ussian kuolema (22, 23)

26  Sitten koko Juudan kansa otti 16-vuotiaan Ussian+ ja teki hänestä kuninkaan hänen isänsä Amasjan tilalle.+  Hän rakensi uudelleen Elotin+ ja palautti sen Juudalle kuninkaan* mentyä lepoon esi-isiensä luo.+  Ussia+ oli 16-vuotias tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissa 52 vuotta. Hänen äitinsä oli Jekolja, kotoisin Jerusalemista.+  Ussia teki sitä, mikä oli oikein Jehovan silmissä, aivan niin kuin hänen isänsä Amasja oli tehnyt.+  Hän etsi Jumalaa niin kauan kuin Sakarja, joka opetti häntä pelkäämään* tosi Jumalaa, oli elossa. Niin kauan kuin hän etsi Jehovaa, tosi Jumala antoi hänen menestyä.+  Hän lähti taistelemaan filistealaisia+ vastaan ja murtautui läpi Gatin+ muurin, Jabnen+ muurin ja Asdodin+ muurin. Sitten hän rakensi kaupunkeja Asdodin lähelle ja muualle filistealaisten alueelle.  Tosi Jumala auttoi häntä jatkuvasti taistelemaan filistealaisia, Gur-Baalissa asuvia arabialaisia+ ja meunilaisia vastaan.  Ammonilaiset+ alkoivat maksaa veroa Ussialle. Lopulta hänen maineensa kantautui aina Egyptiin asti, sillä hänestä tuli poikkeuksellisen mahtava.  Lisäksi Ussia rakensi torneja+ Jerusalemiin Kulmaportin,+ Laaksoportin+ ja Tukipilarin kohdalle ja vahvisti ne. 10  Edelleen hän rakensi torneja+ erämaahan ja kaivoi* useita vesisäiliöitä (hänellä oli nimittäin paljon karjaa), ja hän teki niitä myös Sefelaan ja tasangolle.* Hänellä oli maanviljelijöitä ja viinitarhureita vuorilla ja Karmelilla, sillä hän oli hyvin kiinnostunut maataloudesta. 11  Lisäksi Ussia muodosti sotaan varustetun armeijan, joka lähti sotaretkille osastoina. Sihteeri+ Jeiel ja virkamies Maaseja laskivat ja luetteloivat sotilaat+ kuninkaan ruhtinaisiin kuuluvan Hananjan alaisuudessa. 12  Sukujen päämiehiä, jotka komensivat näitä voimakkaita sotureita, oli kaikkiaan 2 600. 13  Heidän alaisuudessaan oli 307 500 taisteluvalmista miestä – voimakas sotajoukko, joka tuki kuningasta taistelussa vihollista vastaan.+ 14  Ussia varusti koko armeijan kilvin, keihäin,+ kypärin, panssaripaidoin,+ jousin ja linkokivin.+ 15  Lisäksi hän valmisti Jerusalemissa insinöörien suunnittelemia sotakoneita. Ne sijoitettiin torneihin+ ja muurien kulmiin, ja niillä voitiin ampua nuolia ja suuria kiviä. Hänen maineensa kantautui kauas, sillä hän sai valtavasti apua ja hänestä tuli vahva. 16  Mutta heti kun hänestä oli tullut vahva, hänen sydämensä ylpistyi hänen omaksi tuhokseen. Niin hän oli uskoton Jumalalleen Jehovalle ja meni Jehovan temppeliin polttamaan suitsuketta suitsutusalttarilla.+ 17  Pappi Asarja meni heti sisään, ja hänen perässään tuli 80 muuta rohkeaa Jehovan pappia. 18  He asettuivat kuningas Ussian eteen ja sanoivat hänelle: ”Ussia, sinun ei kuulu polttaa suitsuketta Jehovalle!+ Ainoastaan pappien tulee polttaa sitä, sillä he ovat Aaronin jälkeläisiä,+ niitä, jotka on pyhitetty. Mene ulos pyhäköstä, sillä sinä olet toiminut uskottomasti etkä saa tästä kunniaa Jehova Jumalalta.” 19  Mutta Ussia, jolla oli kädessään suitsutusastia suitsukkeen polttamista varten, raivostui,+ ja hänen raivotessaan papeille hänen otsaansa puhkesi spitaali+ heidän edessään Jehovan temppelissä suitsutusalttarin vieressä. 20  Kääntyessään häneen päin ylipappi Asarja ja kaikki papit näkivät, että hänellä oli spitaali otsassaan! Silloin he ajoivat hänet sieltä nopeasti pois, ja hän itsekin kiirehti ulos, koska Jehova oli rangaissut häntä. 21  Kuningas Ussia sairasti spitaalia kuolinpäiväänsä asti. Hän asui spitaalisena erillisessä talossa,+ eikä hän saanut mennä Jehovan temppeliin. Hänen poikansa Jotam vastasi kuninkaan palatsista ja tuomitsi maan kansaa.+ 22  Muista Ussian vaiheista, alusta loppuun asti, kirjoitti profeetta Jesaja,+ Amosin poika. 23  Lopulta Ussia meni lepoon esi-isiensä luo, ja hänet haudattiin heidän viereensä mutta kuninkaille kuuluvaan hautausmaahan,* sillä sanottiin: ”Hän on spitaalinen.” Hänen pojastaan Jotamista+ tuli kuningas hänen tilalleen.

Alaviitteet

Ts. hänen isänsä Amasjan.
Tai ”kunnioittamaan syvästi”.
Tai ”ylätasangolle”.
Tai ”hakkasi”, todennäköisesti kallioon.
Ilmeisesti häntä ei haudattu kalliohautaan.