2. Mooseksen kirja 13:1–22
13 Jehova puhui edelleen Moosekselle:
2 ”Pyhitä* minulle jokainen esikoinen* israelilaisten keskuudessa: esikoispoika ja ensimmäinen kotieläimelle syntyvä urospuolinen jälkeläinen kuuluvat minulle.”+
3 Sitten Mooses sanoi kansalle: ”Muistakaa tämä päivä, jona lähditte Egyptistä,+ orjuuden maasta,* sillä Jehova toi teidät sieltä pois voimakkaalla kädellä.+ Mitään hapatettua ei siksi saa syödä.
4 Olette menossa pois tänään, abibkuussa.*+
5 Kun Jehova on vienyt sinut kanaanilaisten, heettiläisten, amorilaisten, hivviläisten ja jebusilaisten maahan,+ jonka hän esi-isillesi vannomallaan valalla lupasi antaa sinulle+ – maidon ja hunajan maahan+ – sinun on aina tässä kuussa vietettävä tätä juhlaa.
6 Seitsemän päivää sinun on syötävä happamatonta leipää,+ ja seitsemäntenä päivänä on juhla Jehovan kunniaksi.
7 Niinä seitsemänä päivänä on syötävä happamatonta leipää.+ Sinulla ei saa olla mitään hapatettua+ eikä mitään hapantaikinaa missään rajojesi sisäpuolella.
8 Sinun on silloin sanottava pojallesi: ’Teen näin sen vuoksi, mitä Jehova teki hyväkseni tullessani pois Egyptistä.’+
9 Tämä muistuttaa sinua tuosta tapahtumasta aivan kuin se olisi kirjoitettu käteesi ja otsaasi,*+ jotta Jehovan laki olisi huulillasi,* sillä Jehova toi sinut pois Egyptistä voimakkaalla kädellä.
10 Sinun on noudatettava tätä säädöstä määräaikana vuodesta toiseen.+
11 Kun Jehova vie sinut kanaanilaisten maahan, jonka hän sinulle ja esi-isillesi vannomallaan valalla lupasi antaa sinulle,+
12 sinun on omistettava Jehovalle jokainen esikoispoika samoin kuin jokainen hankkimasi kotieläimen urospuolinen esikoinen. Nämä esikoiset kuuluvat Jehovalle.+
13 Jokainen aasin esikoinen sinun pitää lunastaa lampaalla, ja jollet lunasta sitä, sinun on murrettava siltä niska. Myös jokainen esikoispoika sinun pitää lunastaa.+
14 Jos poikasi kysyy sinulta myöhemmin, mitä tämä tarkoittaa, sinun on vastattava hänelle: ’Jehova toi meidät pois Egyptistä, orjuuden maasta, voimakkaalla kädellä.+
15 Kun farao itsepintaisesti kieltäytyi päästämästä meitä pois,+ Jehova surmasi kaikki esikoiset Egyptin maassa, niin ihmisen kuin kotieläimenkin esikoisen.+ Siksi uhraamme Jehovalle kaikki esikoiset ja lunastamme jokaisen esikoispoikamme.’
16 Tämän on oltava merkkinä kädessäsi ja nauhana otsallasi,*+ sillä Jehova toi meidät pois Egyptistä voimakkaalla kädellä.”
17 Kun farao päästi kansan lähtemään, Jumala ei johdattanut sitä filistealaisten maan kautta kulkevaa tietä, vaikka se oli lähellä, sillä Jumala sanoi: ”Ehkä kansa muuttaa mielensä joutuessaan sotaan ja palaa Egyptiin.”
18 Siksi Jumala pani kansan kiertämään sen tien kautta, joka kulki Punaisenmeren lähellä olevan erämaan halki.+ Israelilaiset lähtivät Egyptin maasta kuitenkin taistelumuodostelmassa.
19 Lisäksi Mooses otti mukaansa Joosefin luut, koska tämä oli vannottamalla vannottanut Israelin poikia: ”Jumala kääntää varmasti huomionsa teihin, ja teidän on vietävä luuni* täältä mukananne.”+
20 He lähtivät liikkeelle Sukkotista ja leiriytyivät Etamiin, erämaan laitaan.
21 Jehova kulki heidän edellään päivällä pilvipatsaassa johdattaakseen heitä tietä pitkin+ ja yöllä tulipatsaassa antaakseen heille valoa, niin että he pystyivät tekemään matkaa päivällä ja yöllä.+
22 Pilvipatsas ei siirtynyt pois kansan edestä päivällä eikä tulipatsas yöllä.+
Alaviitteet
^ Kirjaim. ”jokainen esikoinen, joka avaa kunkin kohdun”.
^ Tai ”Aseta erilleen”.
^ Kirjaim. ”orjien talosta”.
^ Kirjaim. ”suussasi”.
^ Kirjaim. ”silmiesi väliin”.
^ Kirjaim. ”silmiesi välissä”.
^ Tai ”ruumiini”.