2. Samuelin kirja 17:1–29
17 Ahitofel sanoi sitten Absalomille: ”Annathan minun valita 12 000 miestä ja lähteä tänä yönä ajamaan Daavidia takaa.
2 Minä käyn hänen kimppuunsa, kun hän on väsynyt ja voimaton,*+ ja hän joutuu paniikin valtaan. Silloin kaikki hänen kanssaan olevat pakenevat, ja minä lyön kuoliaaksi vain kuninkaan.+
3 Sitten tuon kaikki takaisin luoksesi. Heidän palaamisensa riippuu siitä, mitä tapahtuu etsimällesi miehelle. Sen jälkeen koko kansa on rauhassa.”
4 Ehdotus vaikutti Absalomista ja kaikista Israelin vanhimmista hyvältä.
5 Absalom sanoi kuitenkin: ”Kutsukaa myös arkilainen Husai,+ niin kuulemme, mitä sanottavaa hänellä on.”
6 Niin Husai tuli sisään Absalomin luo. Absalom sanoi hänelle: ”Ahitofel antoi tällaisen neuvon. Pitäisikö meidän noudattaa hänen neuvoaan? Ellei, mitä sinä ehdotat?”
7 Tällöin Husai sanoi Absalomille: ”Ahitofelin antama neuvo ei tällä kertaa ole hyvä!”+
8 Husai jatkoi: ”Sinä tiedät hyvin, että isäsi ja hänen miehensä ovat voimakkaita,+ ja he ovat raivoisia* kuin naaraskarhu, joka on menettänyt pentunsa.+ Lisäksi isäsi on soturi,+ eikä hän yövy siellä, missä muut.
9 Hän piileskelee parhaillaan jossain luolassa* tai muussa paikassa,+ ja jos hän hyökkää ensin, ne, jotka kuulevat siitä, sanovat: ’Absalomin kannattajat on kukistettu!’
10 Rohkeakin mies, jonka sydän on kuin leijonan+ sydän, varmasti lamaantuu pelosta, sillä koko Israel tietää, että isäsi on mahtava mies+ ja hänen kanssaan olevat miehet ovat rohkeita.
11 Minun neuvoni on tämä: Kokoa Danista Beersebaan+ kaikki israelilaiset, joita on yhtä paljon kuin hiekanjyviä merenrannalla,+ ja johda sinä heidät taisteluun.
12 Me hyökkäämme hänen kimppuunsa, mistä hänet sitten löydetäänkin, ja me käymme hänen päälleen niin kuin kaste laskeutuu maan päälle. Kukaan heistä ei jää eloon, ei hän eikä yksikään hänen miehistään.
13 Jos hän vetäytyy johonkin kaupunkiin, koko Israel vie siihen kaupunkiin köysiä ja me kiskomme sen alas laaksoon, niin ettei jäljelle jää pikkukiveäkään.”
14 Silloin Absalom ja kaikki Israelin miehet sanoivat: ”Arkilaisen Husain neuvo on parempi+ kuin Ahitofelin neuvo!” Jehova oli nimittäin päättänyt* tehdä tyhjäksi Ahitofelin järkevän neuvon,+ jotta Jehova voisi aiheuttaa Absalomille onnettomuuden.+
15 Husai sanoi myöhemmin papeille Sadokille ja Abjatarille:+ ”Näin Ahitofel neuvoi Absalomia ja Israelin vanhimpia, ja näin minä neuvoin.
16 Lähettäkää nyt nopeasti Daavidille viesti ja varoittakaa häntä: ’Älä jää yöksi erämaan kahlauspaikoille.* Sinun pitää ehdottomasti mennä yli. Muuten kuningas ja kaikki hänen kanssaan olevat hävitetään.’”*+
17 Jonatan+ ja Ahimaas+ olivat En-Rogelin+ luona, koska he eivät uskaltaneet näyttäytyä kaupungissa. Niinpä eräs palvelustyttö lähti ja kertoi heille kaiken, ja he taas lähtivät kertomaan sen kuningas Daavidille.
18 Eräs nuori mies kuitenkin näki heidät ja ilmoitti Absalomille. Silloin he molemmat lähtivät nopeasti ja menivät Bahurimiin+ erään miehen talolle. Hänen pihallaan oli kaivo, ja he laskeutuivat siihen.
19 Miehen vaimo levitti kaivon päälle peitteen ja kasasi sille murskattuja jyviä, eikä kukaan huomannut mitään.
20 Absalomin palvelijat tulivat naisen luo taloon ja kysyivät: ”Missä Ahimaas ja Jonatan ovat?” Nainen vastasi: ”He kulkivat tästä ohi sinne päin, missä on vettä.”+ Miehet etsivät heitä mutta eivät löytäneet, joten he palasivat Jerusalemiin.
21 Miesten mentyä he tulivat ylös kaivosta ja menivät ilmoittamaan viestin kuningas Daavidille. He sanoivat hänelle: ”Nouskaa ja ylittäkää nopeasti joki”, ja he kertoivat, millaisen neuvon Ahitofel oli antanut heidän vahingokseen.+
22 Daavid ja kaikki hänen kanssaan olevat lähtivät heti ylittämään Jordania, ja aamunkoitteessa kaikki olivat Jordanin toisella puolella.
23 Kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoaan ollut noudatettu, hän satuloi aasin ja meni kotiin omaan kaupunkiinsa.+ Annettuaan ohjeet perheelleen+ hän hirttäytyi.*+ Niin hän kuoli, ja hänet haudattiin esi-isiensä hautapaikkaan.
24 Sillä välin Daavid meni Mahanaimiin,+ ja Absalom ylitti Jordanin kaikkien Israelin miesten kanssa.
25 Absalom asetti armeijan johtoon Joabin+ tilalle Amasan.+ Amasa oli sen Jitra-nimisen israelilaismiehen poika, joka oli yhtynyt Abigailiin,+ Nahasin tyttäreen, Joabin äidin Serujan sisareen.
26 Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.+
27 Heti kun Daavid tuli Mahanaimiin, Nahasin poika Sobi ammonilaisten Rabbasta,+ Ammielin poika Makir+ Lo-Debarista ja gileadilainen Barsillai+ Rogelimista
28 toivat vuoteita, kulhoja, savipatoja, vehnää, ohraa, jauhoja, paahdettuja jyviä, härkäpapuja, linssejä, kuivattuja jyviä,
29 hunajaa, voita, lampaita ja juustoa.* He toivat kaiken tämän syötäväksi Daavidille ja hänen kanssaan oleville,+ sillä he sanoivat: ”Väki on nälkäistä, väsynyttä ja janoista erämaassa.”+
Alaviitteet
^ Tai ”heikko molemmista käsistään”.
^ Tai ”katkeria”.
^ Tai ”kuopassa”, ”rotkossa”.
^ Tai ”käskenyt”.
^ Kirjaim. ”nielaistaan”.
^ Tai mahd. ”aavikkotasangoille”.
^ Tai ”kuristautui”.
^ Tai ”tuorejuustoa”.
