2. Samuelin kirja 21:1–22

  • Gibeonilaisten surmaaminen kostetaan Saulin suvulle (1–14)

  • Sotia filistealaisia vastaan (15–22)

21  Daavidin aikana oli nälänhätä,+ jota kesti kolme perättäistä vuotta. Siksi Daavid kääntyi Jehovan puoleen, ja Jehova sanoi: ”Saul ja hänen sukunsa ovat syyllistyneet verenvuodatukseen,* koska hän surmasi gibeonilaisia.”+  Niin kuningas kutsui gibeonilaiset+ luokseen ja puhui heille. (Gibeonilaiset eivät muuten olleet israelilaisia vaan jäljelle jääneitä amorilaisia.+ Israelilaiset olivat vannoneet säästävänsä heidät,+ mutta Saul yritti lyödä heidät kuoliaaksi, koska hän puolusti kiihkeästi Israelin ja Juudan etuja.)  Daavid sanoi gibeonilaisille: ”Mitä minun pitäisi tehdä hyväksenne, ja miten voin sovittaa asian, niin että pyytäisitte siunausta Jehovan kansalle?”*  Gibeonilaiset sanoivat hänelle: ”Meidän sekä Saulin ja hänen sukunsa välillä ei ole kyse hopeasta tai kullasta,+ emmekä me voi surmata ketään Israelissa.” Siihen hän sanoi: ”Teen hyväksenne kaiken, mitä sanotte.”  He sanoivat kuninkaalle: ”Tuo mies yritti hävittää meidät, ja hän aikoi tuhota meidät niin, ettei ketään meistä olisi jätetty eloon missään Israelin alueella.+  Anna meille seitsemän hänen poikaansa. Me ripustamme heidän ruumiinsa*+ Jehovan eteen Saulin, Jehovan valitun,+ Gibeassa.”+ Kuningas sanoi: ”Minä luovutan heidät teille.”  Kuningas kuitenkin tunsi sääliä Mefibosetia,+ Saulin pojan Jonatanin poikaa, kohtaan sen valan vuoksi, jonka Daavid ja Saulin poika Jonatan+ olivat vannoneet Jehovan edessä.  Niinpä kuningas otti Armonin ja Mefibosetin, Ajjan tyttären Rispan+ kaksi poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt Saulille, sekä Saulin tyttären Mikalin*+ viisi poikaa, jotka tämä oli synnyttänyt Adrielille,+ meholalaisen Barsillain pojalle.  Sitten hän luovutti heidät gibeonilaisille, ja nämä ripustivat heidän ruumiinsa vuorelle Jehovan eteen.+ Kaikki seitsemän kuolivat yhdessä. Heidät surmattiin sadonkorjuun ensimmäisinä päivinä, ohrankorjuun alussa. 10  Ajjan tytär Rispa+ otti säkkikankaan ja levitti sen kalliolle. Hän oli siellä sadonkorjuun alusta siihen saakka kun taivaasta alkoi sataa rankasti ruumiiden päälle, eikä hän antanut taivaan lintujen laskeutua niiden päälle päivisin eikä maan villieläinten tulla niiden lähelle öisin. 11  Daavidille ilmoitettiin, mitä Saulin sivuvaimo Rispa, Ajjan tytär, oli tehnyt. 12  Niin Daavid meni ja otti Saulin luut ja hänen poikansa Jonatanin luut Jabes-Gileadin johtajilta,*+ jotka olivat varastaneet ne Bet-Sanin torilta. Filistealaiset olivat ripustaneet heidät sinne sinä päivänä, jona filistealaiset olivat lyöneet Saulin kuoliaaksi Gilboalla.+ 13  Hän toi sieltä Saulin luut ja hänen poikansa Jonatanin luut, ja lisäksi he keräsivät teloitettujen*+ miesten luut. 14  Sitten he hautasivat Saulin ja hänen poikansa Jonatanin luut Benjaminin maahan Seelaan+ Saulin isän Kisin+ hautaan. Kun he olivat tehneet kaiken, mitä kuningas oli käskenyt, Jumala kuunteli heidän rukouksiaan, joita he esittivät maan puolesta.+ 15  Filistealaisten ja israelilaisten välille syttyi jälleen sota.+ Niinpä Daavid ja hänen palvelijansa menivät alas taistelemaan filistealaisia vastaan. Daavid kuitenkin väsyi. 16  Jisbi-Benob-niminen refalaisten+ jälkeläinen, jonka kuparikeihäs painoi 300 sekeliä*+ ja jolla oli aseena uusi miekka, aikoi lyödä Daavidin kuoliaaksi. 17  Serujan poika Abisai+ tuli heti hänen avukseen+ ja löi filistealaisen maahan ja surmasi hänet. Silloin Daavidin miehet vannoivat hänelle: ”Emme anna sinun enää lähteä meidän kanssamme taistelemaan!+ Et saa sammuttaa Israelin lamppua!”*+ 18  Tämän jälkeen syttyi jälleen sota filistealaisia vastaan+ Gobissa. Silloin husalainen Sibbekai+ löi kuoliaaksi Safin, joka oli refalaisten+ jälkeläinen. 19  Taas syttyi sota filistealaisia vastaan+ Gobissa, ja betlehemiläisen Jaare-Oregimin poika Elhanan löi kuoliaaksi gatilaisen Goljatin, jonka keihään varsi oli kuin kangaspuiden tukki.+ 20  Jälleen kerran syttyi sota Gatissa. Siellä oli poikkeuksellisen kookas mies, jolla oli kummassakin kädessä kuusi sormea ja kummassakin jalassa kuusi varvasta, yhteensä 24, ja hänkin oli refalaisten jälkeläinen.+ 21  Hän pilkkasi jatkuvasti Israelia,+ ja Jonatan, Daavidin veljen Simein+ poika, löi hänet kuoliaaksi. 22  Nämä neljä olivat refalaisten jälkeläisiä Gatista, ja Daavid ja hänen palvelijansa tappoivat heidät.+

Alaviitteet

Tai ”Saulin ja hänen sukunsa yllä on verivelka”.
Kirjaim. ”perinnölle”.
Kirjaim. ”asetamme heidät nähtäville”, ts. käsivarret ja sääret murrettuina.
Tai mahd. ”Merabin”.
Tai mahd. ”maanomistajilta”.
Kirjaim. ”nähtäville asetettujen”.
Noin 3,4 kg. Ks. liite B14.
Ts. Israelin johtajaa tai opasta.