5. Mooseksen kirja 2:1–37
2 Sitten me käännyimme ja lähdimme erämaahan Punaisenmeren tietä, niin kuin Jehova oli käskenyt minua,+ ja kiertelimme kauan aikaa Seirin vuoriston lähistöllä.
2 Lopulta Jehova sanoi minulle:
3 ’Te olette kierrelleet tarpeeksi kauan tämän vuoriston lähistöllä. Kääntykää nyt kohti pohjoista.
4 Sano kansalle: ”Te kuljette veljienne, Esaun jälkeläisten,+ asuinalueen Seirin+ ohitse. He pelkäävät teitä,+ ja teidän on oltava hyvin varovaisia.
5 Älkää ryhtykö sotimaan heidän kanssaan.* Minä en anna teille heidän maastaan jalanleveyttäkään, koska olen antanut Seirin vuoriston Esaun omaksi.+
6 Teidän on annettava heille rahaa ruoasta, jota syötte, ja maksettava myös vedestä, jota juotte.+
7 Jumalanne Jehova on nimittäin siunannut teitä kaikessa, mitä olette tehneet. Hän on seurannut vaellustanne tämän suuren erämaan halki. Jumalanne Jehova on ollut kanssanne nämä 40 vuotta, eikä teiltä ole puuttunut mitään.”’+
8 Niin me kuljimme Seirissä asuvien veljiemme, Esaun jälkeläisten, ohitse+ ja pysyimme poissa Araban tieltä, Elatista ja Esjon-Geberistä.+
Seuraavaksi me käännyimme kulkemaan Moabin erämaan tietä.+
9 Sitten Jehova sanoi minulle: ’Älä hyökkää Moabin kimppuun äläkä ryhdy sotimaan heidän kanssaan. Minä en anna teidän omaksenne mitään osaa heidän maastaan, koska olen antanut Arin Lootin jälkeläisten+ omaksi.
10 (Siellä asuivat aikaisemmin emiläiset,+ suuri ja lukuisa kansa. He olivat yhtä kookkaita kuin anakilaiset.
11 Myös refalaiset+ muistuttivat anakilaisia,+ ja moabilaiset kutsuivat heitä emiläisiksi.
12 Aikaisemmin Seirissä asuivat horilaiset,+ mutta Esaun jälkeläiset ottivat haltuunsa heidän maansa, hävittivät heidät ja asettuivat asumaan heidän alueelleen.+ Israelin on tehtävä samalla tavalla omalle maalleen, jonka Jehova varmasti antaa sille.)
13 Nouskaa nyt ja menkää Seredinlaakson* poikki.’ Niin me menimme Seredinlaakson+ poikki.
14 Aika, joka kului matkaamme Kades-Barneasta siihen asti kun menimme Seredinlaakson poikki, oli 38 vuotta. Sinä aikana leiristä kuoli kokonainen sotilaiden sukupolvi, kuten Jehova oli vannonut heille.+
15 Jehovan käsi oli heitä vastaan ja poisti heitä leiristä, kunnes he kuolivat.+
16 Heti kun kaikki nämä sotilaat olivat kuolleet kansan keskuudesta,+
17 Jehova puhui minulle jälleen:
18 ’Sinun on kuljettava nyt Moabin alueen eli Arin kautta.
19 Tullessasi lähelle ammonilaisia älä hyökkää heidän kimppuunsa äläkä haasta riitaa heidän kanssaan. Minä en anna sinulle omaksi mitään osaa ammonilaisten maasta, koska olen antanut sen Lootin jälkeläisten omaksi.+
20 Sitäkin pidettiin refalaisten+ maana. (Refalaiset asuivat siellä aikaisemmin, ja ammonilaiset kutsuivat heitä samsummilaisiksi.
21 He olivat suuri ja lukuisa kansa ja kookkaita kuten anakilaiset.+ Jehova kuitenkin hävitti heidät ammonilaisten edestä, ja nämä ajoivat heidät pois ja asettuivat asumaan heidän alueelleen.
22 Hän teki samalla tavalla Esaun jälkeläisten puolesta, jotka asuvat nyt Seirissä,+ ja hävitti horilaiset+ heidän edestään, jotta he voisivat ottaa haltuunsa näiden maan ja asua näiden alueella. He asuvat siellä vielä nykyäänkin.
23 Avvilaiset taas asuivat Gazaan+ asti ulottuvissa kylissä, kunnes Kaftorista* lähteneet kaftorilaiset+ hävittivät heidät ja asettuivat heidän alueelleen.)
24 Lähtekää liikkeelle ja ylittäkää Arnoninlaakso.+ Minä olen antanut käsiinne amorilaisen Sihonin,+ Hesbonin kuninkaan. Ryhtykää siis ottamaan haltuunne hänen maataan ja sotimaan häntä vastaan.
25 Tästä päivästä alkaen saatan taivaan alla kauhun ja pelon valtaan kaikki ne, jotka kuulevat sanoman teistä. He tulevat levottomiksi ja vapisevat* teidän takianne.’+
26 Sitten minä lähetin Kedemotin+ erämaasta viestinviejiä välittämään Hesbonin kuninkaalle Sihonille seuraavan rauhan sanoman:+
27 ’Anna minun kulkea maasi läpi. Kuljen tietä pitkin poikkeamatta oikealle tai vasemmalle.+
28 Syön vain sitä ruokaa ja juon vain sitä vettä, jota myyt minulle. Anna minun ainoastaan kulkea jalan alueesi läpi
29 – niin kuin Seirissä asuvat Esaun jälkeläiset ja Arissa asuvat moabilaiset antoivat minun tehdä – jotta pääsisin Jordanin yli siihen maahan, jonka Jumalamme Jehova antaa meille.’
30 Hesbonin kuningas Sihon ei kuitenkaan sallinut meidän kulkea alueensa läpi, sillä Jumalasi Jehova oli antanut hänen* tulla itsepäiseksi+ ja oli antanut hänen sydämensä kovettua luovuttaakseen hänet sinun käsiisi, niin kuin nyt on tapahtunut.+
31 Silloin Jehova sanoi minulle: ’Minä luovutan Sihonin ja hänen maansa käsiisi. Ryhdy ottamaan sitä haltuusi.’+
32 Kun Sihon ja koko hänen väkensä lähtivät Jahasiin taistelemaan meitä vastaan,+
33 Jumalamme Jehova luovutti hänet meidän käsiimme, niin että me voitimme hänet, hänen poikansa ja koko hänen väkensä.
34 Me valloitimme kaikki hänen kaupunkinsa ja hävitimme* ne sekä miehet, naiset ja lapset. Emme jättäneet ketään eloon.+
35 Otimme itsellemme vain karjan ja valloittamistamme kaupungeista kootun saaliin.
36 Arnoninlaakson laidalla olevasta Aroerista+ ja laaksossa olevasta kaupungista aina Gileadiin saakka yksikään kaupunki ei ollut meidän ulottumattomissamme. Jumalamme Jehova luovutti ne kaikki meidän käsiimme.+
37 Pysyitte kuitenkin kaukana ammonilaisten maasta,+ koko Jabbokinlaaksosta+ ja vuoriston kaupungeista sekä kaikista muista paikoista, joihin Jumalamme Jehova oli kieltänyt menemästä.
Alaviitteet
^ Tai ”ärsyttämään heitä”.
^ Ts. Kreetasta.
^ Tai ”ja tuntevat ikään kuin synnytystuskia”.
^ Kirjaim. ”hänen henkensä”.
