5. Mooseksen kirja 26:1–19

  • Sadon ensimmäisen osan tuominen (1–11)

  • Toiset kymmenykset (12–15)

  • Israel, Jehovan erikoisomaisuus (16–19)

26  Kun lopulta tulet maahan, jonka Jumalasi Jehova antaa sinulle perinnöksi, otat sen haltuusi ja asut siinä,  sinun on otettava ensimmäinen osa kaikesta siitä sadosta,* jota korjaat Jumalasi Jehovan sinulle antamasta maasta, pantava se koriin ja mentävä paikkaan, johon Jumalasi Jehova päättää liittää nimensä.+  Sinun on mentävä niinä päivinä palvelevan papin luo ja sanottava hänelle: ’Minä ilmoitan tänään Jumalallesi Jehovalle, että olen saapunut maahan, jonka Jehova esi-isillemme vannomallaan valalla lupasi antaa meille.’+  Pappi ottaa korin kädestäsi ja asettaa sen Jumalasi Jehovan alttarin eteen.  Sitten sinun on sanottava Jumalasi Jehovan edessä: ’Isäni oli vaelteleva* aramealainen,+ ja hän meni Egyptiin+ ja asui siellä muukalaisena, ja hänen mukanaan tulleita oli vain vähän.+ Siellä hänestä kuitenkin tuli suuri kansa, mahtava ja lukuisa.+  Egyptiläiset kohtelivat meitä huonosti, sortivat meitä ja panivat meidät ankaraan orjatyöhön.+  Niin me aloimme huutaa avuksi esi-isiemme Jumalaa Jehovaa, ja Jehova kuuli meitä ja näki ahdinkomme, vaikeutemme ja sortomme.+  Lopulta Jehova toi meidät pois Egyptistä voimakkaalla kädellä ja ojennetulla käsivarrella+ sekä pelottavien tekojen, merkkien ja ihmeiden välityksellä.+  Sitten hän toi meidät tähän paikkaan ja antoi meille tämän maan, maidon ja hunajan maan.+ 10  Olen nyt tuonut ensimmäisen osan sen maan sadosta, jonka Jehova on antanut minulle.’+ Sinun on asetettava se Jumalasi Jehovan eteen ja kumarruttava Jumalasi Jehovan eteen. 11  Iloitse sitten kaikesta hyvästä, mitä Jumalasi Jehova on antanut sinulle ja perheellesi, sinulle ja leeviläiselle sekä keskuudessasi asuvalle ulkomaalaiselle.+ 12  Kun kolmantena vuonna, kymmenysten vuonna, saat korjatuksi kaikki kymmenykset+ sadostasi, sinun on annettava ne leeviläisille, keskuudessasi asuville ulkomaalaisille, isättömille lapsille* ja leskille, ja he syövät kaupungeissasi* kyllikseen.+ 13  Sitten sinun on sanottava Jumalasi Jehovan edessä: ’Olen vienyt pois talostani pyhän osuuden ja antanut sen leeviläisille, keskuudessani asuville ulkomaalaisille, isättömille lapsille ja leskille+ juuri niin kuin olet käskenyt minua. En ole rikkonut enkä laiminlyönyt käskyjäsi. 14  En ole syönyt siitä suruni aikana, koskenut siihen epäpuhtaana enkä antanut siitä mitään kenenkään vainajan puolesta. Olen totellut Jumalaani Jehovaa ja tehnyt aivan niin kuin olet käskenyt minua. 15  Katso alas pyhästä asunnostasi, taivaasta, ja siunaa kansaasi Israelia ja meille antamaasi maata,+ maidon ja hunajan maata,+ niin kuin vannoit esi-isillemme.’+ 16  Tänä päivänä Jumalasi Jehova käskee sinua noudattamaan näitä säännöksiä ja oikeudellisia päätöksiä. Sinun on noudatettava niitä ja toimittava niiden mukaan koko sydämestäsi+ ja koko sielustasi.* 17  Olet saanut tänään Jehovalta vakuutuksen,* että hänestä tulee Jumalasi, kun vaellat hänen teitään ja noudatat hänen säännöksiään,+ käskyjään+ ja oikeudellisia päätöksiään+ sekä kuuntelet häntä. 18  Jehova puolestaan on saanut sinulta tänään vakuutuksen, että sinusta tulee hänen kansansa, hänen erikoisomaisuutensa,*+ kuten hän on luvannut sinulle, ja että sinä noudatat kaikkia hänen käskyjään. 19  Silloin hän asettaa sinut lupauksensa mukaisesti korkealle kaikkien muiden kansojen yläpuolelle, jotka hän on tehnyt,+ minkä ansiosta saat ylistystä, mainetta ja kunniaa, kun osoittaudut Jumalallesi Jehovalle pyhäksi kansaksi.”+

Alaviitteet

Kirjaim. ”hedelmästä”.
Tai mahd. ”nääntyvä”.
Kirjaim. ”porttiesi sisäpuolella”.
Tai ”orvoille”.
Tai ”julistuksen”.
Tai ”kallisarvoinen omaisuutensa”.