5. Mooseksen kirja 31:1–30

  • Mooseksen kuolema lähestyy (1–8)

  • Laki luettava kansalle (9–13)

  • Joosua nimitetään (14, 15)

  • Israelin kapinallisuus ennustetaan (16–30)

    • Israelilaisille opetettava laulu (19, 22, 30)

31  Sitten Mooses meni ja puhui nämä sanat koko Israelille,  ja hän sanoi: ”Olen tänään 120-vuotias.+ En voi enää johtaa teitä,* sillä Jehova on sanonut minulle: ’Sinä et mene tämän Jordanin yli.’+  Jumalanne Jehova menee sen yli edellänne. Hän itse tuhoaa nämä kansat edestänne, ja te otatte haltuunne niiden maan.+ Joosua johtaa teidät sen yli,+ niin kuin Jehova on sanonut.  Jehova tekee niille niin kuin hän teki amorilaisten kuninkaille Sihonille+ ja Ogille+ ja heidän maalleen tuhotessaan heidät.+  Jehova lyö ne puolestanne, ja teidän on tehtävä niille kaikkien niiden käskyjen mukaisesti, jotka olen antanut teille.+  Olkaa rohkeita ja lujia.+ Älkää pelätkö älkääkä kauhistuko niitä,+ sillä Jumalanne Jehova kulkee kanssanne. Hän ei hylkää teitä eikä jätä teitä.”+  Sen jälkeen Mooses kutsui Joosuan ja sanoi hänelle koko Israelin silmien edessä: ”Ole rohkea ja luja,+ sillä juuri sinä viet tämän kansan siihen maahan, jonka Jehova heidän esi-isilleen vannomallaan valalla lupasi antaa heille, ja sinä annat sen heille perinnöksi.+  Jehova itse kulkee edelläsi, ja hän pysyy kanssasi.+ Hän ei hylkää sinua eikä jätä sinua. Älä pelkää äläkä kauhistu.”+  Sitten Mooses kirjoitti tämän lain+ ja antoi sen papeille, Jehovan liiton arkkua kantaville leeviläisille ja kaikille Israelin vanhimmille. 10  Mooses käski heitä sanoen: ”Joka seitsemännen vuoden lopussa, määräaikaan vapautusvuonna,+ lehtimajanjuhlassa,*+ 11  kun koko Israel tulee Jumalanne Jehovan kasvojen eteen+ hänen valitsemaansa paikkaan, teidän tulee lukea tämä laki koko Israelin kuullen.+ 12  Kootkaa yhteen kansa+ – miehet, naiset, lapset* ja kaupungeissanne* asuvat ulkomaalaiset – jotta he kuuntelisivat ja jotta he saisivat tietoa Jumalastanne Jehovasta, pelkäisivät* häntä ja noudattaisivat tarkoin kaikkia tämän lain sanoja. 13  Silloin heidän poikansa, jotka eivät ole tunteneet tuota lakia, kuuntelevat+ ja oppivat pelkäämään* Jumalaanne Jehovaa kaikkina elämänsä päivinä siinä maassa, jonka te Jordanin ylitettyänne otatte haltuunne.”+ 14  Sen jälkeen Jehova sanoi Moosekselle: ”Kohta sinun on aika kuolla.+ Kutsu Joosua, ja asettukaa kohtaamisteltan luo, jotta valtuuttaisin hänet tehtävään.”+ Niin Mooses ja Joosua menivät kohtaamisteltalle. 15  Silloin Jehova näyttäytyi teltalla pilvipatsaassa, ja pilvipatsas seisoi teltan sisäänkäynnin luona.+ 16  Sitten Jehova sanoi Moosekselle: ”Pian sinä kuolet,* ja tämä kansa alkaa syyllistyä uskottomuuteen* palvomalla ympärillään olevia vieraiden kansojen jumalia siinä maassa, johon he ovat menossa.+ He hylkäävät minut+ ja rikkovat liittoni, jonka olen tehnyt heidän kanssaan.+ 17  Silloin vihani leimahtaa heitä kohtaan,+ ja minä hylkään heidät+ ja kätken heiltä kasvoni,+ kunnes heidät on hävitetty. Kohdattuaan monia onnettomuuksia ja paljon ahdistusta+ he sanovat: ’Eivätkö nämä onnettomuudet ole kohdanneet meitä siksi, että Jumalamme ei ole keskellämme?’+ 18  Minä kuitenkin pidän kasvoni kätkettyinä sinä päivänä kaiken sen pahuuden takia, jota he ovat harjoittaneet ryhdyttyään palvomaan muita jumalia.+ 19  Kirjoittakaa tämä laulu itseänne varten+ ja opettakaa se israelilaisille.+ Huolehtikaa siitä, että he oppivat sen,* jotta se olisi todistajani Israelin kansaa vastaan.+ 20  Kun vien heidät siihen maahan, jota koskevan valan olen vannonut heidän esi-isilleen,+ maidon ja hunajan maahan,+ ja he syövät kyllikseen ja menestyvät,*+ he alkavat palvella muita jumalia, kohtelevat minua epäkunnioittavasti ja rikkovat liittoni.+ 21  Kun he kohtaavat monia onnettomuuksia ja paljon ahdistusta,+ tämä laulu todistaa heitä vastaan (heidän jälkeläisensä eivät saa unohtaa sitä), sillä tiedän, millainen taipumus heille on kehittynyt+ jo ennen kuin vien heidät siihen maahan, jota koskevan valan olen vannonut.” 22  Niin Mooses kirjoitti tämän laulun muistiin sinä päivänä ja opetti sen israelilaisille. 23  Sitten hän* valtuutti Nunin pojan Joosuan+ ja sanoi: ”Ole rohkea ja luja,+ sillä juuri sinä viet israelilaiset siihen maahan, jota koskevan valan olen vannonut heille,+ ja minä pysyn kanssasi.” 24  Heti kun Mooses oli kirjoittanut kirjaan kaikki tämän lain sanat,+ 25  hän antoi Jehovan liiton arkkua kantaville leeviläisille käskyn: 26  ”Ottakaa tämä lain kirja+ ja pankaa se Jumalanne Jehovan liiton arkun viereen,+ jossa se todistaa teitä vastaan. 27  Minä tunnen hyvin kapinallisuutenne+ ja itsepäisyytenne.*+ Jos olette kapinoineet Jehovaa vastaan vielä eläessäni teidän parissanne, miten paljon kapinallisempia teistä tuleekaan kuoltuani! 28  Kootkaa luokseni kaikki heimojenne vanhimmat ja kansan vastuulliset miehet, jotta puhuisin nämä sanat heidän kuultensa ja ottaisin taivaan ja maan todistajiksi heitä vastaan.+ 29  Tiedän hyvin, että kuolemani jälkeen te varmasti teette pahaa+ ja käännytte pois siltä tieltä, jota olen käskenyt teidän kulkea. Tulevaisuudessa teitä kohtaa väistämättä onnettomuus,+ koska toimitte väärin Jehovan silmissä ja loukkaatte häntä teoillanne.” 30  Sitten Mooses lausui koko Israelin seurakunnan kuullen seuraavan laulun sanat alusta loppuun saakka:+

Alaviitteet

Kirjaim. ”mennä ja tulla”.
Tai ”tilapäisten suojien juhlassa”.
Kirjaim. ”pienokaiset”.
Kirjaim. ”porttienne sisäpuolella”.
Tai ”kunnioittaisivat syvästi”.
Tai ”kunnioittamaan syvästi”.
Tai ”hengelliseen prostituutioon”.
Kirjaim. ”asetut makuulle isiesi luo”.
Kirjaim. ”Pane se heidän suuhunsa”.
Kirjaim. ”lihovat”.
Ilmeisesti Jumala.
Kirjaim. ”ja jäykän niskasi”.