Apostolien teot 20:1–38
20 Mellakan laannuttua Paavali lähetti hakemaan opetuslapset, ja kun hän oli rohkaissut heitä ja hyvästellyt heidät, hän lähti kohti Makedoniaa.
2 Hän kulki noiden seutujen halki ja rohkaisi siellä olevia suuresti, ja sitten hän saapui Kreikkaan.
3 Siellä hän vietti kolme kuukautta. Kun hän oli aikeissa purjehtia Syyriaan, hän sai tietää juutalaisten salajuonesta häntä vastaan+ ja päätti siksi palata sinne Makedonian kautta.
4 Hänen mukaansa lähtivät Beroiasta oleva Pyrrhoksen poika Sopatros, tessalonikalaiset Aristarkos+ ja Secundus, Derbestä oleva Gaius, Timoteus+ sekä Aasian provinssista olevat Tykikos+ ja Trofimos.+
5 Nämä miehet menivät edeltä ja odottivat meitä Troaksessa.
6 Mutta me lähdimme merelle Filippistä happamattoman leivän juhlan+ jälkeen ja saavuimme heidän luokseen Troakseen viidessä päivässä. Siellä viivyimme seitsemän päivää.
7 Viikon ensimmäisenä päivänä, kun olimme kokoontuneet aterialle, Paavali alkoi puhua koolla oleville, koska hän aikoi lähteä seuraavana päivänä, ja hänen puheensa venyi keskiyöhön saakka.
8 Siinä yläkerran huoneessa, jossa olimme koolla, oli useita lamppuja.
9 Kun Paavali yhä jatkoi puhettaan, ikkunalla istuva nuori Eutykos-niminen mies nukahti ja vaipui syvään uneen. Hän putosi kolmannesta kerroksesta alas, ja hänet nostettiin maasta kuolleena.
10 Mutta Paavali meni alakertaan, kumartui hänen päälleen ja kietoi kätensä hänen ympärilleen.+ Hän sanoi: ”Rauhoittukaa, sillä hän on elossa.”*+
11 Sitten Paavali meni yläkertaan, aloitti aterian* ja söi. Keskusteltuaan melko pitkään, aamuvarhaiseen asti, hän lähti.
12 Niin he veivät pojan pois elävänä ja olivat äärettömän huojentuneita.
13 Me menimme laivaan ja lähdimme purjehtimaan edeltä Assokseen, jossa aioimme ottaa Paavalin mukaan laivaan. Hän oli antanut tällaiset ohjeet, koska aikoi itse mennä sinne jalan.
14 Kun hän sitten tavoitti meidät Assoksessa, otimme hänet laivaan ja jatkoimme Mityleneen.
15 Seuraavana päivänä purjehdimme sieltä eteenpäin ja tulimme Khioksen kohdalle. Sitä seuraavana päivänä poikkesimme Samokseen, ja sitä seuraavana päivänä saavuimme Miletokseen.
16 Paavali oli päättänyt purjehtia Efesoksen ohi,+ jottei häneltä kuluisi aikaa Aasian provinssissa, sillä hän kiirehti ehtiäkseen Jerusalemiin+ helluntaipäiväksi, jos suinkin mahdollista.
17 Miletoksesta hän lähetti kuitenkin viestin Efesokseen ja kutsui sieltä seurakunnan vanhimmat.
18 Kun he tulivat hänen luokseen, hän sanoi heille: ”Te tiedätte hyvin, miten toimin keskuudessanne ensimmäisestä päivästä lähtien, jona astuin Aasian provinssiin.+
19 Minä palvelin Herran orjana hyvin nöyrästi,+ vuodatin kyyneleitä ja kohtasin koettelemuksia juutalaisten salajuonien takia
20 mutta en jättänyt kertomatta teille mitään siitä, mikä oli hyödyllistä,* enkä opettamatta teitä julkisesti+ ja talosta taloon.+
21 Todistin perusteellisesti sekä juutalaisille että kreikkalaisille siitä, että heidän pitäisi kääntyä katuvina+ Jumalan puoleen ja uskoa Herraamme Jeesukseen.+
22 Nyt henki pakottaa minua matkustamaan* Jerusalemiin, vaikka en tiedä, mitä minulle siellä tapahtuu.
23 Tiedän vain, että pyhä henki kertoo minulle yhä uudelleen kaupungissa toisensa jälkeen, että minua odottavat vankeus ja vastoinkäymiset.+
24 En kuitenkaan pidä elämääni mitenkään tärkeänä,* jos vain voin viedä päätökseen juoksuni+ ja Herralta Jeesukselta saamani palveluksen: todistaa perusteellisesti Jumalan ansaitsemattoman* hyvyyden hyvästä uutisesta.
25 Nyt tiedän, ettei kukaan teistä, joiden keskuudessa saarnasin valtakuntaa, näe minua enää.
26 Siksi kutsun teidät todistamaan tänä päivänä, että olen viaton kaikkien ihmisten vereen,*+
27 sillä en ole jättänyt kertomatta teille kaikkea, mitä Jumala on päättänyt tehdä.*+
28 Kiinnittäkää huomiota itseenne+ ja koko laumaan, jonka keskuuteen pyhä henki on nimittänyt teidät valvojiksi+ paimentamaan Jumalan seurakuntaa,+ jonka hän osti oman Poikansa verellä.+
29 Minä tiedän, että kun olen mennyt pois, keskuuteenne tulee julmia* susia,+ jotka eivät kohtele laumaa hellästi,
30 ja omasta keskuudestanne nousee miehiä, jotka vääristelevät totuutta vetääkseen opetuslapset mukaansa.+
31 Pysykää siksi hereillä ja muistakaa, että kolme vuotta+ olen yötä päivää kyyneleet silmissä neuvonut lakkaamatta itse kutakin teistä.
32 Jätän teidät nyt Jumalan ja hänen ansaitsematonta* hyvyyttään koskevan sanoman haltuun, joka voi rakentaa teitä ja antaa teille perinnön kaikkien pyhitettyjen rinnalla.+
33 En ole halunnut kenenkään hopeaa, kultaa tai vaatteita.+
34 Tiedätte itse, että näillä käsillä olen huolehtinut omista tarpeistani+ ja niiden tarpeista, jotka ovat olleet kanssani.
35 Olen kaikin tavoin osoittanut teille, että teidän täytyy tällä tavalla kovasti työskennellen+ auttaa heikkoja ja muistaa Herran Jeesuksen omat sanat: ’Antaminen tekee onnellisemmaksi+ kuin saaminen.’”
36 Tämän sanottuaan hän polvistui heidän kaikkien kanssa ja rukoili.
37 He kaikki alkoivat itkeä kovasti, ja he halasivat Paavalia* ja suutelivat häntä hellästi.
38 Heille tuotti erityisesti tuskaa se, etteivät he hänen sanojensa mukaan enää näkisi häntä.+ Sitten he saattoivat hänet laivaan.
Alaviitteet
^ Tai ”hänen sielunsa on hänessä”.
^ Kirjaim. ”taittoi leivän”.
^ Tai ”teidän parhaaksenne”.
^ Kirjaim. ”hengen sitomana matkustan”.
^ Tai ”runsaan”.
^ Tai ”minkään arvoisena”.
^ Tai ”en ole vastuussa kenenkään kuolemasta”.
^ Tai ”teille Jumalan koko tarkoitusta”.
^ Tai ”sortavia”.
^ Tai ”runsasta”.
^ Kirjaim. ”heittäytyivät Paavalin kaulaan”.
