Apostolien teot 4:1–37

  • Pietari ja Johannes pidätetään (1–4)

    • Uskovia 5 000 miestä (4)

  • Kuulustelu sanhedrinin edessä (5–22)

    • ”Emme voi lakata puhumasta” (20)

  • Rohkeutta rukoillaan (23–31)

  • Opetuslapsille kaikki yhteistä (32–37)

4  Kun Pietari ja Johannes olivat puhumassa kansalle, heidän luokseen tulivat papit, temppelin päällikkö* ja saddukeukset.+  Näitä ärsytti se, että apostolit opettivat kansaa ja julistivat avoimesti, että Jeesus oli herätetty kuolleista.*+  He ottivat heidät kiinni* ja pitivät heitä pidätettyinä+ seuraavaan päivään asti, sillä oli jo ilta.  Monet niistä, jotka olivat kuunnelleet heidän puhettaan, kuitenkin uskoivat, ja miesten määrä kasvoi noin 5 000:een.+  Seuraavana päivänä kansan hallitusmiehet, vanhimmat ja kirjanoppineet* kokoontuivat Jerusalemissa  ylipappi Hannaan,+ Kaifaan,+ Johanneksen, Aleksandroksen ja kaikkien ylipapin sukulaisten kanssa.  He asettivat Pietarin ja Johanneksen seisomaan heidän keskelleen ja alkoivat kysellä heiltä: ”Millä voimalla tai kenen nimessä te teitte tämän?”  Silloin Pietari sanoi heille täynnä pyhää henkeä:+ ”Kansan hallitusmiehet ja vanhimmat,  tänään te kuulustelette meitä sairaalle miehelle tehdyn hyvän teon+ vuoksi ja haluatte tietää, kuka hänet paransi. 10  Tietäkää, te ja koko Israelin kansa, että tämä tapahtui Jeesuksen Kristuksen, Nasaretilaisen, nimessä,+ hänen, jonka te teloititte paalussa+ mutta jonka Jumala herätti kuolleista.+ Hänen välityksellään tämä mies seisoo täällä terveenä teidän edessänne. 11  Tämä on ’kivi, jota te rakentajat piditte merkityksettömänä mutta josta on tullut pääkulmakivi’.*+ 12  Sitä paitsi pelastusta ei voi saada kenenkään muun kautta, sillä taivaan alla ei ole toista ihmisille annettua nimeä,+ jonka välityksellä voimme pelastua.”+ 13  Kun he nyt näkivät Pietarin ja Johanneksen suorapuheisuuden* ja havaitsivat, että nämä olivat koulunkäymättömiä* ja tavallisia ihmisiä,+ he ihmettelivät. Heille alkoi selvitä, että nämä olivat olleet Jeesuksen kanssa.+ 14  Kun he näkivät parannetun miehen seisovan opetuslasten kanssa,+ he eivät osanneet vastata mitään.+ 15  Niin he käskivät heidän mennä sanhedrininsalin ulkopuolelle ja alkoivat neuvotella keskenään. 16  He sanoivat: ”Mitä me teemme näille miehille?+ Heidän välityksellään on tapahtunut erikoislaatuinen ihme, jonka kaikki Jerusalemin asukkaat tietävät,+ emmekä voi kiistää sitä. 17  Uhkaillaan heitä ja kielletään heitä enää puhumasta kenellekään hänen nimessään,+ ettei asia leviäisi enää laajemmalle kansan keskuuteen.” 18  Sen jälkeen he kutsuivat heidät luokseen ja kielsivät heitä puhumasta tai opettamasta mitään Jeesuksen nimessä. 19  Pietari ja Johannes kuitenkin vastasivat heille: ”Ratkaiskaa itse, onko Jumalan näkökannalta oikein kuunnella ennemmin teitä kuin Jumalaa. 20  Mutta me emme voi lakata puhumasta siitä, mitä olemme nähneet ja kuulleet.”+ 21  Uhkailtuaan heitä vielä lisää he päästivät heidät vapaiksi, koska eivät löytäneet mitään syytä rangaista heitä. He myös pelkäsivät kansaa,+ sillä kaikki ylistivät Jumalaa tapahtuneen johdosta. 22  Mies, joka oli parannettu tämän ihmeen välityksellä, oli yli 40-vuotias. 23  Päästyään vapaiksi he menivät toisten opetuslasten luo ja kertoivat, mitä ylipapit ja vanhimmat olivat sanoneet heille. 24  Kun paikalla olevat kuulivat sen, he rukoilivat kaikki yhdessä* Jumalaa ja sanoivat: ”Suvereeni Herra, sinä olet tehnyt taivaan ja maan ja meren ja kaiken, mitä niissä on,+ 25  ja olet pyhän hengen välityksellä sanonut esi-isämme Daavidin,+ palvelijasi, suulla: ’Miksi kansakunnat kuohuivat ja kansat miettivät tyhjiä? 26  Maan kuninkaat omaksuivat kantansa, ja hallitsijat kokoontuivat yhdessä Jehovaa* ja hänen voideltuaan* vastaan.’+ 27  Juuri näin tapahtui, koska sekä Herodes että Pontius Pilatus+ kokoontuivat muihin kansoihin kuuluvien ja israelilaisten kanssa tässä kaupungissa vastustaakseen pyhää palvelijaasi Jeesusta, jonka sinä olit voidellut,+ 28  ja tehdäkseen, mitä sinä olit etukäteen päättänyt valtasi ja tahtosi mukaan.+ 29  Nyt, Jehova,* kuule heidän uhkauksensa ja anna orjiesi julistaa jatkuvasti sanaasi täysin rohkeasti, 30  samalla kun ojennat kätesi ja parannat ja kun ihmetekoja ja ihmeitä* tapahtuu+ pyhän palvelijasi Jeesuksen nimen kautta.”+ 31  Kun he olivat rukoilleet hartaasti, paikka, jossa he olivat koolla, järähteli, ja he kaikki täyttyivät pyhällä hengellä+ ja julistivat Jumalan sanaa rohkeasti.+ 32  Lisäksi uskovien joukolla oli yksi sydän ja sielu,* eikä kukaan heistä sanonut omakseen mitään, mitä omisti, vaan kaikki oli heille yhteistä.+ 33  Apostolit todistivat edelleen hyvin voimakkaasti Herran Jeesuksen ylösnousemuksesta,+ ja Jumala osoitti heille kaikille runsaasti ansaitsematonta hyvyyttä. 34  Kukaan heistä ei kärsinyt puutetta,+ sillä kaikki ne, jotka omistivat peltoja tai taloja, myivät niitä, toivat niistä saadut rahat 35  ja laittoivat ne apostolien jalkojen juureen.+ Sitten ne jaettiin niin, että jokainen sai, mitä tarvitsi.+ 36  Niinpä Kyproksesta kotoisin oleva leeviläinen Joosef, jota apostolit kutsuivat myös Barnabaaksi+ (joka merkitsee ’lohdutuksen poikaa’), 37  myi omistamansa maapalan, toi rahat ja laittoi ne apostolien jalkojen juureen.+

Alaviitteet

Ts. temppelin vartioston päällikkö.
Tai ”avoimesti ylösnousemusta kuolleista Jeesuksen tapauksessa”.
Tai ”pidättivät heidät”.
Tai ”lainoppineet”. Ks. sanasto.
Kirjaim. ”kulman pää”.
Tai ”rohkeuden”.
Tai ”oppimattomia”, ts. eivät olleet käyneet rabbien kouluja. Ei tarkoita sitä, että he olivat lukutaidottomia.
Tai ”rukoilivat yksimielisesti”.
Tai ”Kristustaan”.
Tai ”ennusmerkkejä”.