Jaakobin kirje 2:1–26

  • Puolueellisuus syntiä (1–13)

    • Rakkaus, kuninkaallinen laki (8)

  • Usko ilman tekoja on kuollut (14–26)

    • Demonit uskovat ja vapisevat (19)

    • Abrahamia kutsuttiin Jehovan ystäväksi (23)

2  Veljeni, ette kai toimi puolueellisesti+ samalla kun pidätte kiinni uskosta suurenmoiseen Herraamme Jeesukseen Kristukseen?  Jos nimittäin kokoukseenne tulee mies kultasormuksia sormissaan ja yllään hienot vaatteet mutta sinne tulee myös köyhä likaisissa vaatteissa,  osoitatteko huomiota hienoissa vaatteissa olevalle ja sanotte hänelle: ”Istu sinä tähän hyvälle paikalle” mutta sanotte köyhälle: ”Seiso sinä” tai ”Istu tuohon jalkajakkarani viereen”?+  Eikö teidän keskuudessanne ole silloin luokkaeroja,+ ja eikö teistä ole tullut tuomareita, jotka tuomitsevat pahantahtoisesti?+  Kuunnelkaa, rakkaat veljeni. Eikö Jumala valinnut ne, jotka ovat maailman näkökannalta köyhiä, olemaan rikkaita uskossa+ ja perimään valtakunnan, jonka hän on luvannut häntä rakastaville?+  Te olette kuitenkin häpäisseet köyhää. Eivätkö rikkaat sorra teitä,+ ja eivätkö he raahaa teitä tuomioistuimien eteen?  Eivätkö he herjaa sitä hyvää nimeä, jonka mukaan teitä kutsutaan?  Jos noudatatte kuninkaallista lakia tämän raamatunkohdan mukaan: ”Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi”,+ te teette hyvin,  mutta jos olette puolueellisia,+ te teette syntiä, ja tämä laki osoittaa, että olette lainrikkojia.+ 10  Jos joku noudattaa koko lakia* mutta rikkoo sitä yhdessä kohdassa, hän on rikkonut koko lakia.+ 11  Hän, joka sanoi: ”Et saa tehdä aviorikosta”,+ sanoi myös: ”Et saa murhata.”+ Vaikka et teekään aviorikosta, olet lainrikkoja, jos murhaat. 12  Puhukaa ja toimikaa jatkuvasti niin kuin ne, jotka vapaan kansan laki*+ tulee tuomitsemaan. 13  Se joka ei osoita armoa, tuomitaan ilman armoa.+ Armo saa riemuvoiton tuomiosta. 14  Veljeni, mitä hyötyä siitä on, jos joku sanoo, että hänellä on uskoa, mutta hänellä ei ole tekoja?+ Eihän sellainen usko voi pelastaa häntä?+ 15  Jos joillakin veljillä tai sisarilla ei ole vaatteita* eikä heillä ole tarpeeksi ruokaa siksi päiväksi 16  ja silti joku teistä sanoo heille: ”Menkää rauhassa, pysytelkää lämpiminä ja syökää hyvin”, mutta ette anna heille, mitä he* tarvitsevat, niin mitä hyötyä siitä on?+ 17  Samoin pelkkä usko ilman tekoja on kuollut.+ 18  Joku kuitenkin sanoo: ”Sinulla on uskoa, ja minulla on tekoja. Näytä minulle uskosi ilman tekoja, niin minä näytän uskoni sinulle teoillani.” 19  Sinähän uskot, että on yksi Jumala. Teet hyvin. Mutta demonitkin uskovat sen – ja vapisevat.+ 20  Haluatko tietää, sinä tyhjänpäiväinen ihminen, että usko ilman tekoja on hyödytön? 21  Eikö meidän isämme Abraham julistettu vanhurskaaksi* tekojen perusteella sen jälkeen kun hän oli uhrannut poikansa Iisakin alttarilla?+ 22  Sinähän huomaat, että hänen uskonsa vaikutti yhdessä hänen tekojensa kanssa ja hänen tekonsa tekivät hänen uskostaan täydellisen.+ 23  Niinpä tämä raamatunkohta täyttyi: ”Abraham uskoi Jehovaan,* ja siksi häntä pidettiin vanhurskaana”,*+ ja häntä kutsuttiin Jehovan* ystäväksi.+ 24  Te huomaatte, että ihminen julistetaan vanhurskaaksi* tekojen, ei ainoastaan uskon, perusteella. 25  Eikö samalla tavoin Rahab, joka oli prostituoitu, julistettu vanhurskaaksi* tekojen perusteella sen jälkeen kun hän oli ottanut vakoojat vieraanvaraisesti vastaan ja lähettänyt heidät pois toista tietä?+ 26  Niin kuin ruumis ilman henkeä* on kuollut,+ niin myös usko ilman tekoja on kuollut.+

Alaviitteet

Ts. Mooseksen lakia.
Kirjaim. ”vapauden laki”.
Kirjaim. ”[jotkut veljet tai sisaret] ovat alastomia”.
Tai ”heidän ruumiinsa”.
Tai ”syyttömäksi”. Ts. Jumala piti häntä syyttömänä suhteellisessa mielessä.
Tai ”hänet luettiin vanhurskaaksi”, ”häntä pidettiin syyttömänä”. Ks. jae 21, alav.
Tai ”syyttömäksi”.
Tai ”syyttömäksi”.
Tai ”hengitystä”.