Jesaja 24:1–23

  • Jehova tyhjentää maan (1–23)

    • Jehova on Kuningas Siionissa (23)

24  Katso! Jehova tyhjentää maan ja autioittaa sen.+ Hän kääntää sen ylösalaisin*+ ja hajottaa sen asukkaat.+   Kaikille käy samalla tavoin: kansalle ja papille,miespalvelijalle ja hänen isännälleen,naispalvelijalle ja hänen emännälleen,ostajalle ja myyjälle,lainanantajalle ja lainanottajalle,velkojalle ja velalliselle.+   Maa tyhjennetään kokonaanja ryöstetään perin pohjin,+sillä Jehova on puhunut nämä sanat.   Maa suree,*+ se riutuu. Tuottoisa maa kuihtuu, se lakastuu. Maan merkkihenkilöt kuihtuvat.   Maan asukkaat ovat saastuttaneet maan,+sillä he ovat sivuuttaneet lait,+muuttaneet säännöksen,+rikkoneet pysyvän* liiton.+   Sen vuoksi kirous ahmii maan+ja siinä asuvia pidetään syyllisinä. Sen vuoksi maan asukkaat ovat huvenneetja hyvin harvoja on jäljellä.+   Uusi viini suree,* viiniköynnös kuihtuu,+kaikki sydämeltä iloiset huokailevat.+   Tamburiinien riemu on lakannut,juhlijoiden melu on loppunut,harpun iloinen ääni on vaiennut.+   He juovat viiniä laulutta,ja alkoholi maistuu kitkerältä sitä juovista. 10  Hylätty kaupunki on luhistunut,+jokainen talo on suljettu, niin ettei sen sisään pääse. 11  Kaduilla huudetaan, koska viiniä ei ole. Kaikki ilo on kaikonnut,riemu on kadonnut maasta.+ 12  Kaupungista on jäljellä vain rauniot,portti on murskattu sorakasaksi.+ 13  Maassa, kansojen keskuudessa, käy niin kuin silloin kun oliiveja karistetaan oliivipuusta+ja kun rypäleitä jää jäljelle viininkorjuusta.+ 14  He korottavat äänensä,he huutavat iloisesti. Mereltä* he julistavat Jehovan majesteettiutta.+ 15  He ylistävät Jehovaa valon seudulla,*+meren saarilla he ylistävät Jehovan, Israelin Jumalan, nimeä.+ 16  Maan ääristä me kuulemme lauluja: ”Ylistys* vanhurskaalle* Jumalalle!”+ Mutta minä sanon: ”Minä riudun, minä riudun! Voi minua! Petolliset ovat toimineet petollisesti. Pettäen ovat petolliset toimineet petollisesti.”+ 17  Kauhu ja kuopat ja pyydykset odottavat sinua, maan asukas.+ 18  Jokainen kauhistuttavaa ääntä pakeneva putoaa kuoppaanja jokainen kuopasta nouseva jää kiinni pyydykseen,+ sillä taivaan sulkuportit aukenevatja maan perustukset järisevät. 19  Maa on haljennut,maa on horjunut,maa järkkyy rajusti.+ 20  Maa hoipertelee kuin humalainen,ja se huojuu kuin maja tuulessa. Sen rikkomus painaa sitä raskaasti,+ja se kaatuu eikä enää nouse. 21  Sinä päivänä Jehova kääntää huomionsa ylhäällä korkeuksissa olevaan armeijaanja maan päällä oleviin maan kuninkaisiin. 22  Heidät kootaan yhteenkuin vangit kuoppaan,ja heidät suljetaan tyrmään.Monien päivien kuluttua heihin kiinnitetään huomiota. 23  Täysikuu joutuu hämilleenja hehkuva aurinko häpeään,+sillä armeijoiden Jehovasta on tullut Kuningas+ Siioninvuorella+ ja Jerusalemissa,loistava kansansa vanhinten* edessä.+

Alaviitteet

Tai ”vääristää sen kasvot”.
Tai mahd. ”kuivuu”.
Tai ”muinaisen”.
Tai mahd. ”kuivuu”.
Tai ”Lännestä”.
Tai ”idässä”.
Tai ”Kaunistus”.
Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Kirjaim. ”loistava vanhintensa”.