Job 26:1–14
26 Siihen Job sanoi:
2 ”Kylläpä oletkin auttanut voimatonta
ja pelastanut sen, jonka käsivarret ovat heikot!+
3 Miten hienoja neuvoja oletkaan antanut sille, jolla ei ole viisautta!+
Kuinka anteliaasti oletkaan jakanut käytännöllistä viisautta!*
4 Kenelle sinä oikein olet osoittanut sanasi,ja kuka on saanut sinut puhumaan tuollaisia?*
5 Kuolemaan vaipuneet vapisevat,he ovat alempana kuin vedet ja niiden asukkaat.
6 Hauta* on alastomana Jumalan edessä,*+ja tuhon paikka* on paljaana.
7 Hän jännittää pohjoisen taivaan* tyhjän ylle,+ripustaa maan tyhjyyden päälle.
8 Hän kietoo vedet pilviin+niin etteivät pilvet halkea niiden painosta.
9 Hän peittää valtaistuimensa näkyvistälevittämällä pilven sen yli.+
10 Hän piirtää horisontin* vesien pintaan,+hän asettaa rajan valon ja pimeyden väliin.
11 Taivaan pylväätkin vapisevatja hämmästyvät hänen nuhtelustaan.
12 Voimallaan hän kuohuttaa merta,+ja ymmärryksellään hän murskaa merihirviön.*+
13 Henkäyksellään hän* kirkastaa taivaan,hänen kätensä lävistää pakenevan* käärmeen.
14 Nämä ovat pelkkä häivähdys hänen töistään,*+hänestä on kuultu vain hiljainen kuiskaus!
Kuka siis voi ymmärtää hänen mahtavaa jylinäänsä?”+
Alaviitteet
^ Tai ”Kuinka paljon oletkaan osoittanut tervettä järkeä”.
^ Kirjaim. ”ja kenen henkäys on tullut sinusta ulos”, ”ja kenen henki on tullut sinusta ulos”.
^ Kirjaim. ”hänen edessään”.
^ Tai ”ja abaddon”.
^ Kirjaim. ”jännittää pohjoisen”.
^ Kirjaim. ”piirin”.
^ Kirjaim. ”Rahabin”.
^ Tai ”Hänen tuulensa”.
^ Tai ”luikertelevan”.
^ Kirjaim. ”ovat hänen teidensä laitoja”.
