Job 33:1–33

  • Elihu ojentaa Jobia siitä, että tämä yrittää todistaa olevansa vanhurskas (1–33)

    • Lunnaat saatu (24)

    • Tulee yhtä voimakkaaksi kuin nuoruudessa (25)

33  Mutta kuule nyt, Job, mitä sanon,kiinnitä huomiota kaikkiin sanoihini.   Minun on avattava suuni,kieleni* täytyy puhua.   Sanani tulevat oikeamielisestä sydämestä,+ja sanon vilpittömästi, mitä tiedän.   Minut on tehnyt Jumalan henki,+ja minut on saattanut eloon Kaikkivaltiaan henkäys.+   Vastaa minulle, jos voit.Esitä perustelusi edessäni ja asetu asemiisi.   Minä olen tosi Jumalan edessä aivan samanlainen kuin sinä,savesta minutkin on tehty.+   Sinulla ei ole mitään syytä pelätä minua,eikä painavien sanojeni pitäisi musertaa sinua.   Sinä olet kuitenkin sanonut minun kuulteni,kuulin yhä uudestaan nämä sanat:   ’Olen puhdas, en ole toiminut väärin.+Olen viaton, en ole tehnyt syntiä.+ 10  Mutta Jumala löytää syitä vastustaa minua,hän pitää minua vihollisenaan.+ 11  Hän panee jalkani jalkapuuhun, tutkii tarkoin kaikki polkuni.’+ 12  Et ole kuitenkaan oikeassa sanoessasi näin, joten minä vastaan sinulle: Jumala on paljon suurempi kuin kuolevainen ihminen.+ 13  Miksi kiistelet hänen kanssaan?+ Siksikö, ettei hän ole vastannut kaikkiin sanoihisi?+ 14  Jumala puhuu kerran ja toisenkin kerran– mutta kukaan ei kiinnitä siihen huomiota – 15  unessa, yöllisessä näyssä,+kun sikeä uni valtaa ihmisetheidän nukkuessaan vuoteessa. 16  Silloin hän avaa heidän korvansa+ja painaa opetuksensa heidän mieleensä* 17  saadakseen ihmisen hylkäämään pahat teot+ja suojellakseen häntä ylpeydeltä.+ 18  Jumala varjelee hänen sielunsa* haudalta,*+eikä hän anna miekan* viedä häneltä elämää. 19  Ihmistä myös ojennetaan siten, että hänellä on tuskia vuoteessaanja hänen luitaan särkee jatkuvasti, 20  niin että hänen koko olemuksensa* inhoaa leipääja hän kieltäytyy hyvästäkin ruoasta.+ 21  Hänen ruumiinsa* riutuu olemattomiin,ja hänen piilossa olleet luunsa tulevat esiin.* 22  Hänen sielunsa* lähestyy hautaa,*hänen elämänsä niitä, jotka aiheuttavat kuoleman. 23  Jos hänen puolellaan on sanansaattaja,*yksi puolestapuhuja tuhannesta,joka kertoo ihmiselle, mikä on oikein, 24  Jumala on hänelle hyvä ja sanoo:’Säästä hänet haudalta!*+ Minä olen saanut lunnaat!+ 25  Tulkoon hänen ruumiinsa* terveemmäksi kuin nuoruudessa,+olkoon hänellä yhtä paljon voimaa kuin nuoruuden päivinä!’+ 26  Hän esittää hartaan pyynnön Jumalalle,+ ja tämä hyväksyy hänet.Nähdessään Hänen kasvonsa hän huutaa ilosta,ja Hän palauttaa kuolevaisen ihmisen hyväksyttyyn asemaan edessään.* 27  Tuo ihminen julistaa* toisille:’Olen tehnyt syntiä+ ja vääristänyt sen, mikä on oikein,mutta en ole saanut sitä, minkä ansaitsen.* 28  Hän on lunastanut sieluni* joutumasta hautaan,*+ja minä näen* valon.’ 29  Kaiken tämän Jumala tekeeihmiselle kahdesti, jopa kolmesti, 30  tuodakseen hänet takaisin haudasta,*jotta elämän valo voisi valaista häntä.+ 31  Kiinnitä huomiota sanoihini, Job! Kuuntele minua! Pysy vaiti, niin jatkan puhumista. 32  Jos sinulla on jotain sanottavaa, vastaa minulle. Puhu, sillä haluan osoittaa, että olet oikeassa. 33  Jos sinulla ei ole sanottavaa, sinun tulisi kuunnella minua.Pysy vaiti, niin opetan sinulle viisautta.”

Alaviitteet

Kirjaim. ”kieleni suulakeni kanssa”.
Tai ”vahvistaa sinetillä heille antamansa opetuksen”.
Tai ”elämänsä”.
Kirjaim. ”kuopalta”.
Tai ”heittoaseen”.
Kirjaim. ”hänen elämänsä”.
Kirjaim. ”lihansa”.
Tai ”paljastuvat”.
Tai ”elämänsä”.
Kirjaim. ”kuoppaa”.
Tai ”enkeli”.
Kirjaim. ”kuopalta”.
Kirjaim. ”lihansa”.
Tai ”palauttaa vanhurskautensa kuolevaiselle ihmiselle”. Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Kirjaim. ”laulaa”.
Tai mahd. ”eikä siitä ollut minulle hyötyä”.
Tai ”elämäni”.
Kirjaim. ”kuoppaan”.
Kirjaim. ”elämäni näkee”.
Kirjaim. ”kuopasta”.