Joosua 17:1–18

  • Manassen perintö lännessä (1–13)

  • Joosefin jälkeläisille lisää maata (14–18)

17  Sitten ratkaistiin arvalla+ Manassen+ heimon alue, sillä hän oli Joosefin esikoinen.+ Koska Makir,+ Manassen esikoinen ja Gileadin isä, oli sotilas, hän sai Gileadin ja Basanin.+  Arvalla ratkaistiin alue myös Manassen muiden jälkeläisten suvuille: Abieserin+ pojille, Helekin pojille, Asrielin pojille, Sikemin pojille, Heferin pojille ja Semidan pojille. Nämä olivat Joosefin pojan Manassen miespuoliset jälkeläiset suvuittain.+  Mutta Selofhadilla,+ Manassen pojan Makirin pojan Gileadin pojan Heferin pojalla, ei ollut poikia vaan ainoastaan tyttäriä. Hänen tyttärensä olivat nimeltään Mahla, Noa, Hogla, Milka ja Tirsa.  He saapuivat pappi Eleasarin,+ Nunin pojan Joosuan ja päämiesten eteen ja sanoivat: ”Jehova käski Moosesta antamaan meille perintöalueen veljiemme* keskuudesta.”+ Niinpä heille annettiin Jehovan käskyn mukaisesti perintöalue heidän isänsä veljien keskuudesta.+  Jordanin toisella puolella* sijaitsevien Gileadin ja Basanin maiden+ lisäksi Manasse sai kymmenen osuutta,  sillä Manassen heimon tyttäret saivat perinnön poikien ohella. Gileadin maasta tuli Manassen muiden jälkeläisten omaisuutta.  Manassen raja ulottui Asserin rajalta Mikmetatiin,+ joka on Sikemin+ edustalla, ja jatkui etelään* En-Tappuahin asukkaiden maahan.  Manasse sai Tappuahin+ maan, mutta Tappuahin kaupunki Manassen rajalla kuului Efraimin jälkeläisille.  Raja laskeutui Kanaan jokilaaksoon,* sen eteläpuolelle. Manassen kaupunkien joukossa oli Efraimin kaupunkeja.+ Manassen raja oli jokilaakson pohjoispuolella, ja se päättyi mereen.+ 10  Eteläpuoli kuului Efraimille ja pohjoispuoli Manasselle, ja Manassen rajana oli meri.+ Pohjoisessa he* ulottuivat Asserin alueeseen ja idässä Isaskarin alueeseen. 11  Isaskarin ja Asserin alueilta Manasselle annettiin seuraavat kaupungit asukkaineen ja ympäröivine pikkukaupunkeineen: Bet-Sean, Jibleam,+ Dor,+ En-Dor,+ Taanak+ ja Megiddo. Kolme kukkuloista kuului hänelle. 12  Manassen jälkeläiset eivät kuitenkaan pystyneet ottamaan haltuunsa näitä kaupunkeja, vaan kanaanilaiset jäivät itsepintaisesti asumaan tähän maahan.+ 13  Kun israelilaiset vahvistuivat, he panivat kanaanilaiset pakkotyöhön+ mutta eivät ajaneet näitä kokonaan pois.+ 14  Joosefin jälkeläiset sanoivat Joosualle: ”Miksi olet antanut meille* perinnöksi vain yhden maa-alueen?*+ Me olemme suuri kansa, sillä Jehova on siunannut meitä tähän asti.”+ 15  Joosua vastasi heille: ”Jos olette suuri kansa, niin menkää ja kaatakaa metsää perissiläisten+ ja refalaisten+ maassa, jotta voisitte asua siellä, kun kerran Efraimin vuoristo+ on teille liian ahdas.” 16  Silloin Joosefin jälkeläiset sanoivat: ”Vuoristo ei riitä meille, ja kaikilla laaksossa* asuvilla kanaanilaisilla on sotavaunuissaan+ rautaviikatteet,* niin Bet-Seanissa+ ja sitä ympäröivissä pikkukaupungeissa kuin Jisreelinlaaksossakin.”*+ 17  Niin Joosua sanoi Joosefin jälkeläisille, Efraimille ja Manasselle: ”Olette suuri ja hyvin voimakas kansa. Ette saa vain yhtä maa-aluetta*+ 18  vaan myös vuoriston.+ Se on metsää, mutta te kaadatte sen, ja siitä tulee alueenne raja. Te ajatte kanaanilaiset pois, vaikka he ovat voimakkaita ja heillä on sotavaunuissaan rautaviikatteet.”*+

Alaviitteet

Ts. Manassen heimon miespuolisten jäsenten.
Ts. itäpuolella.
Kirjaim. ”oikealle”.
Ts. manasselaiset tai Manassen alue.
Kirjaim. ”minulle”.
Tai ”yhden arvalla ratkaistun osan ja yhden jako-osuuden”.
Tai ”alatasangolla”.
Kirjaim. ”on rautaiset vaunut”.
Tai ”Jisreelin alatasangollakin”.
Tai ”arvalla ratkaistua osaa”.
Kirjaim. ”on rautaiset vaunut”.