Joosua 9:1–27

  • Ovelat gibeonilaiset haluavat rauhaa (1–15)

  • Gibeonilaisten juoni paljastuu (16–21)

  • Gibeonilaisista puunkerääjiä ja vedennoutajia (22–27)

9  Kaikki kuninkaat, jotka olivat Jordanin länsipuolella,+ toisin sanoen vuoristossa, Sefelassa, pitkin koko Suurenmeren* rannikkoa+ ja Libanonin edustalla – heettiläisten, amorilaisten, kanaanilaisten, perissiläisten, hivviläisten ja jebusilaisten+ kuninkaat – kuulivat, mitä oli tapahtunut.  Silloin he liittoutuivat taistellakseen Joosuaa ja Israelia vastaan.+  Myös Gibeonin+ asukkaat kuulivat, mitä Joosua oli tehnyt Jerikolle+ ja Aille.+  Niinpä he toimivat ovelasti ja laittoivat aasiensa selkään kuluneita säkkejä, joissa oli eväitä, ja kuluneita nahkaisia viinileilejä, jotka olivat haljenneet ja jotka oli korjattu.  Lisäksi heillä oli kuluneet ja paikatut sandaalit jalassaan ja kuluneet vaatteet päällään. Heidän evääksi ottamansa leipä oli kuivaa ja murenevaa.  Sitten he menivät Joosuan luo Gilgalin leiriin+ ja sanoivat hänelle ja Israelin miehille: ”Me olemme tulleet kaukaisesta maasta. Tehkää nyt liitto kanssamme.”  Israelin miehet sanoivat kuitenkin hivviläisille:+ ”Ehkä te asutte meidän lähellämme. Miten siis voisimme tehdä liiton kanssanne?”+  He vastasivat Joosualle: ”Me olemme palvelijoitasi.”* Silloin Joosua sanoi heille: ”Keitä te olette, ja mistä te tulette?”  Tähän he sanoivat hänelle: ”Palvelijasi ovat tulleet hyvin kaukaisesta maasta+ sinun Jumalasi Jehovan nimen tähden. Olemmehan kuulleet hänen maineestaan ja kaikesta, mitä hän teki Egyptissä,+ 10  ja kaikesta, mitä hän teki niille kahdelle amorilaiskuninkaalle, jotka olivat Jordanin toisella puolella,* Hesbonin kuninkaalle Sihonille+ ja Basanin kuninkaalle Ogille,+ joka oli Astarotissa. 11  Niinpä meidän vanhimpamme ja kaikki maamme asukkaat kehottivat meitä: ’Ottakaa evästä matkalle ja menkää tapaamaan heitä. Sanokaa heille: ”Meistä tulee palvelijoitanne.+ Tehkää nyt liitto kanssamme.”’+ 12  Tämä leipä, jota otimme evääksi, oli vielä lämmintä kotoa lähtiessämme. Mutta kuten näette, nyt se on kuivaa ja murenevaa.+ 13  Ja nämä nahkaiset viinileilit olivat uusia, kun täytimme ne, mutta nyt ne ovat haljenneet.+ Vaatteemme ja sandaalimmekin ovat kuluneet, koska matka oli hyvin pitkä.” 14  Silloin Israelin miehet tutkivat* heidän eväitään mutta eivät pyytäneet ohjausta Jehovalta.+ 15  Niinpä Joosua teki heidän kanssaan rauhan,+ solmi heidän kanssaan liiton ja jätti heidät eloon. Kansan päämiehet vahvistivat sen valalla.+ 16  Kolme päivää sen jälkeen, kun he olivat tehneet liiton gibeonilaisten kanssa, he kuulivat, että nämä asuivat lähistöllä, aivan heidän lähellään. 17  Silloin israelilaiset lähtivät matkaan ja tulivat kolmantena päivänä heidän kaupunkeihinsa, jotka olivat Gibeon,+ Kefira, Beerot ja Kirjat-Jearim.+ 18  Israelilaiset eivät kuitenkaan hyökänneet heidän kimppuunsa, koska kansan päämiehet olivat vannoneet heille valan Israelin Jumalan Jehovan kautta.+ Silloin koko kansa alkoi nurista päämiehiä vastaan. 19  Tällöin kaikki päämiehet sanoivat koko kansalle: ”Koska vannoimme heille valan Israelin Jumalan Jehovan kautta, emme saa vahingoittaa heitä. 20  Teemme näin: annamme heidän elää, jottei Jumala vihastuisi meihin vannomamme valan takia.”+ 21  Päämiehet sanoivat vielä: ”Annetaan heidän elää mutta pannaan heidät keräämään* puita ja noutamaan vettä koko kansaa varten.” Näin päämiehet olivat luvanneet gibeonilaisille. 22  Sitten Joosua kutsui heidät ja sanoi heille: ”Miksi olette petkuttaneet meitä sanomalla: ’Asumme hyvin kaukana teistä’, vaikka asuttekin aivan lähellämme?+ 23  Tästä lähtien te olette kirottuja.+ Te tulette aina pysymään orjina, jotka keräävät puita ja noutavat vettä Jumalani pyhäkköä varten.” 24  He vastasivat Joosualle: ”Palvelijoillesi kerrottiin selvästi, että Jumalasi Jehova oli käskenyt palvelijaansa Moosesta antamaan teille koko maan ja tuhoamaan kaikki sen asukkaat edestänne.+ Pelkäsimme, että te tappaisitte meidät,*+ ja siksi teimme näin.+ 25  Nyt olemme sinun armoillasi.* Tee meille niin kuin näet hyväksi ja oikeaksi.” 26  Ja niin hän teki. Hän pelasti heidät israelilaisten käsistä, eivätkä nämä surmanneet heitä. 27  Mutta sinä päivänä Joosua teki heistä puunkerääjiä ja vedennoutajia kansaa varten+ ja Jehovan alttaria varten, joka olisi Hänen valitsemassaan paikassa.+ Tässä tehtävässä he ovat vielä nykyäänkin.+

Alaviitteet

Ts. Välimeren.
Tai ”orjiasi”.
Ts. itäpuolella.
Kirjaim. ”ottivat”.
Tai ”kaatamaan”, ”hakkaamaan”.
Tai ”Pelkäsimme sielumme puolesta”.
Kirjaim. ”käsissäsi”.