Markus 10:1–52

  • Avioliitto ja avioero (1–12)

  • Jeesus siunaa lapsia (13–16)

  • Rikkaan miehen kysymys (17–25)

  • Uhrauksia valtakunnan hyväksi (26–31)

  • Jeesus ennustaa jälleen kuolemansa (32–34)

  • Jaakobin ja Johanneksen pyyntö (35–45)

    • Jeesus lunnaiksi monien puolesta (45)

  • Sokea Bartimaios parannetaan (46–52)

10  Sieltä Jeesus lähti ja tuli Juudean rajaseuduille Jordanin toiselle puolelle, ja taas ihmisiä kokoontui joukoittain hänen luokseen. Tapansa mukaan hän alkoi jälleen opettaa heitä.+  Hänen luokseen tuli fariseuksia koetellakseen häntä, ja he kysyivät, oliko miehen lupa erota vaimosta.+  Hän vastasi heille: ”Minkä käskyn Mooses on antanut teille?”  He sanoivat: ”Mooses antoi luvan kirjoittaa erokirjan ja erota vaimosta.”+  Jeesus sanoi kuitenkin heille: ”Teidän kovasydämisyytenne*+ vuoksi hän kirjoitti teille tämän käskyn.+  Mutta luomakunnan alussa ’hän* teki heidät mieheksi ja naiseksi’.+  ’Tästä syystä mies jättää isänsä ja äitinsä,+  ja niistä kahdesta tulee yhtä lihaa’,*+ niin että he eivät enää ole kaksi vaan he ovat yksi.*  Sen vuoksi sitä, minkä Jumala on yhdistänyt, ei ihminen saa erottaa.”+ 10  Kun he olivat jälleen talossa, opetuslapset alkoivat kysellä häneltä tästä. 11  Hän sanoi heille: ”Se joka eroaa vaimostaan ja menee naimisiin toisen kanssa, tekee aviorikoksen+ ja siten kohtelee vaimoaan väärin, 12  ja jos nainen eroaa miehestään ja menee naimisiin toisen kanssa, hän tekee aviorikoksen.”+ 13  Ihmiset alkoivat nyt tuoda hänen luokseen lapsia, jotta hän koskettaisi näitä, mutta opetuslapset nuhtelivat tuojia.+ 14  Nähdessään tämän Jeesus närkästyi ja sanoi heille: ”Antakaa lasten tulla minun luokseni älkääkä yrittäkö estää heitä, sillä Jumalan valtakunta kuuluu heidän kaltaisilleen.+ 15  Minä vakuutan teille: se, joka ei ota vastaan Jumalan valtakuntaa niin kuin lapsi, ei missään tapauksessa pääse sinne.”+ 16  Hän otti lapset syliinsä ja alkoi siunata heitä laittamalla kätensä heidän päälleen.+ 17  Kun hän jatkoi matkaansa, eräs mies juoksi paikalle, polvistui hänen eteensä ja kysyi häneltä: ”Hyvä Opettaja, mitä minun täytyy tehdä, jotta perisin ikuisen elämän?”+ 18  Jeesus sanoi hänelle: ”Miksi sanot minua hyväksi? Kukaan ei ole hyvä paitsi yksi, Jumala.+ 19  Sinä tunnet käskyt: älä murhaa,+ älä tee aviorikosta,+ älä varasta,+ älä todista väärin,+ älä riistä petollisesti,+ kunnioita isääsi ja äitiäsi.”+ 20  Mies sanoi hänelle: ”Opettaja, kaikkia näitä olen noudattanut nuoruudestani lähtien.” 21  Jeesus katsoi häneen, tunsi rakkautta häntä kohtaan ja sanoi: ”Yksi sinulta puuttuu: mene, myy, mitä sinulla on, ja anna rahat köyhille, niin sinulla tulee olemaan aarre taivaassa, ja tule minun seuraajakseni.”+ 22  Mutta hän tuli surulliseksi tästä vastauksesta ja meni pois murheellisena, sillä hänellä oli paljon omaisuutta.+ 23  Katsottuaan ympärilleen Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Kuinka vaikea onkaan niiden, joilla on rahaa, päästä Jumalan valtakuntaan!”+ 24  Opetuslapset yllättyivät kuitenkin hänen sanoistaan. Siksi Jeesus sanoi heille: ”Lapset, kuinka vaikea onkaan päästä Jumalan valtakuntaan! 25  Kamelin on helpompi mennä neulansilmän läpi kuin rikkaan päästä Jumalan valtakuntaan.”+ 26  He olivat entistä hämmästyneempiä ja sanoivat hänelle:* ”Kuka sitten voi pelastua?”+ 27  Jeesus katsoi suoraan heihin ja sanoi: ”Ihmisille se on mahdotonta mutta ei Jumalalle, sillä kaikki on mahdollista Jumalalle.”+ 28  Pietari sanoi hänelle: ”Mehän olemme jättäneet kaiken ja seuranneet sinua!”+ 29  Jeesus sanoi: ”Minä vakuutan teille: Kukaan ei ole jättänyt taloa tai veljiä tai sisaria tai äitiä tai isää tai lapsia tai peltoja minun takiani ja hyvän uutisen takia+ 30  saamatta sata kertaa enemmän nyt tänä aikana taloja, veljiä, sisaria, äitejä, lapsia ja peltoja – vainon lisäksi+ – ja tulevana aikakautena* ikuista elämää. 31  Mutta monet ensimmäiset tulevat olemaan viimeisiä ja viimeiset ensimmäisiä.”+ 32  He olivat nyt menossa tietä pitkin ylös Jerusalemiin. Jeesus kulki heidän edellään, ja he olivat ihmeissään, mutta jäljessä tulevat alkoivat pelätä. Hän otti taas 12 apostolia erilleen ja alkoi kertoa heille siitä, mitä hänelle tapahtuisi:+ 33  ”Olemme menossa ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika luovutetaan ylipapeille ja kirjanoppineille. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet muihin kansoihin kuuluville. 34  Nämä pilkkaavat häntä, sylkevät hänen päälleen, ruoskivat häntä ja tappavat hänet, mutta kolme päivää myöhemmin hän nousee ylös.”+ 35  Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat,+ tulivat hänen luokseen ja sanoivat hänelle: ”Opettaja, me haluaisimme, että sinä teet meille, mitä tahansa sinulta pyydämme.”+ 36  Hän sanoi heille: ”Mitä haluatte minun tekevän teille?” 37  He vastasivat: ”Anna meistä toisen istua oikealla ja toisen vasemmalla puolellasi, kun olet korotetussa asemassasi.”+ 38  Jeesus sanoi kuitenkin heille: ”Ette tiedä, mitä pyydätte. Voitteko juoda sen maljan, jonka minä juon, tai tulla kastetuiksi sillä kasteella, jolla minut kastetaan?”+ 39  He sanoivat hänelle: ”Voimme.” Siihen Jeesus sanoi heille: ”Sen maljan, jonka minä juon, te tulette juomaan, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, teidät tullaan kastamaan.+ 40  Mutta se, kuka istuu oikealla tai vasemmalla puolellani, ei ole minun päätettävissäni, vaan nuo paikat kuuluvat niille, joille ne on valmistettu.” 41  Kun muut kymmenen kuulivat tästä, he närkästyivät Jaakobiin ja Johannekseen.+ 42  Mutta Jeesus kutsui heidät luokseen ja sanoi heille: ”Te tiedätte, että ne, joiden katsotaan olevan kansojen hallitsijoita, määräilevät ihmisiä ja niiden suuret pitävät heitä vallassaan.+ 43  Näin ei saa olla teidän keskuudessanne, vaan sen, joka haluaa tulla suureksi teidän keskuudessanne, täytyy olla teidän palvelijanne,+ 44  ja sen, joka haluaa olla ensimmäinen teidän keskuudessanne, täytyy olla kaikkien orja. 45  Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi vaan palvelemaan+ ja antamaan elämänsä lunnaiksi monien puolesta.”*+ 46  He tulivat sitten Jerikoon. Mutta kun hän, hänen opetuslapsensa ja melkoinen ihmisjoukko olivat menossa pois Jerikosta, tien vieressä istui sokea kerjäläinen Bartimaios (Timaioksen poika).+ 47  Kun hän kuuli, että Jeesus Nasaretilainen oli kulkemassa ohi, hän alkoi huutaa: ”Daavidin Poika,+ Jeesus, ole minulle armollinen!”+ 48  Tällöin monet alkoivat nuhdella häntä ja he käskivät hänen olla hiljaa, mutta hän vain huusi yhä kovemmin: ”Daavidin Poika, ole minulle armollinen!” 49  Silloin Jeesus pysähtyi ja sanoi: ”Kutsukaa hänet luokseni.” Niin he kutsuivat sokean ja sanoivat hänelle: ”Ole rohkealla mielellä! Nouse, hän kutsuu sinua.” 50  Hän heitti pois päällysvaatteensa, hypähti jaloilleen ja meni Jeesuksen luo. 51  Jeesus sanoi sitten hänelle: ”Mitä haluat minun tekevän sinulle?” Sokea sanoi hänelle: ”Rabbuuni,* anna minun saada näköni takaisin.” 52  Jeesus sanoi hänelle: ”Mene, uskosi on tehnyt sinut terveeksi.”+ Heti hän sai näkönsä takaisin,+ ja hän alkoi seurata häntä tiellä.

Alaviitteet

Tai ”itsepäisyytenne”.
Ts. Jumala.
Tai ”tulee yhtä”.
Tai ”yhtä lihaa”.
Tai mahd. ”toisilleen”.
Tai ”tulevassa maailmassa”, ”tulevassa asiainjärjestelmässä”. Ks. sanasto.
Tai ”lunnaiksi monien vastineeksi”, ”lunnaiksi vastaamaan monia”.
Merk. ’opettaja’.