Matteus 22:1–46
22 Jeesus puhui heille jälleen vertauksin:
2 ”Taivaan valtakuntaa voidaan verrata kuninkaaseen, joka järjesti häät+ pojalleen.
3 Hän lähetti orjansa pyytämään kutsuttuja häihin, mutta nämä eivät halunneet tulla.+
4 Hän lähetti vielä toisia orjia ja sanoi: ’Kertokaa kutsutuille: ”Olen valmistanut päivällisen. Sonnini ja syöttöeläimeni on teurastettu, ja kaikki on valmiina. Tulkaa häihin!”’
5 Kutsutut menivät kuitenkin pois välinpitämättöminä, kuka omalle pellolleen, kuka hoitamaan liikeasioitaan.+
6 Loput kutsutuista ottivat kiinni hänen orjansa, pahoinpitelivät heitä ja tappoivat heidät.
7 Kuningas vihastui, lähetti armeijansa, tappoi nuo murhaajat ja poltti heidän kaupunkinsa.+
8 Sitten hän sanoi orjilleen: ’Kaikki on valmista häitä varten, mutta kutsutut eivät olleet hääjuhlan arvoisia.+
9 Menkää siksi kaupungista ulos johtaville teille ja kutsukaa häihin, keitä vain tapaatte.’+
10 Niinpä nuo orjat menivät teille ja kokosivat kaikki, jotka he tapasivat, sekä pahat että hyvät, ja hääsali täyttyi vieraista.*
11 Kun kuningas tuli sisään tarkastamaan vieraita, hän näki miehen, jolla ei ollut päällään häävaatetta.
12 Niin hän sanoi hänelle: ’Ystävä, kuinka pääsit tänne sisään ilman häävaatetta?’ Mies oli sanaton.
13 Silloin kuningas sanoi palvelijoilleen: ’Sitokaa hänet käsistä ja jaloista ja heittäkää hänet ulos pimeyteen. Siellä hän itkee ja kiristelee hampaitaan.’
14 Monet ovat kutsuttuja mutta harvat valittuja.”
15 Silloin fariseukset menivät pois ja neuvottelivat saadakseen hänet sanoistaan ansaan.+
16 Niin he lähettivät opetuslapsensa yhdessä Herodeksen puoluelaisten+ kanssa hänen luokseen sanomaan: ”Opettaja, me tiedämme, että sinä puhut aina totta ja opetat Jumalan tietä totuudenmukaisesti etkä etsi kenenkään suosiota, sillä sinä et arvioi ihmisiä ulkonäön perusteella.
17 Sano siis meille, mitä ajattelet: onko oikein* maksaa henkilöveroa keisarille vai ei?”
18 Jeesus kuitenkin tiesi heidän pahuutensa ja sanoi: ”Te tekopyhät, miksi koettelette minua?
19 Näyttäkää minulle veroraha.” He toivat hänelle denaarin.*
20 Hän sanoi heille: ”Kenen kuva ja nimi tässä on?”
21 He vastasivat: ”Keisarin.” Silloin hän sanoi heille: ”Antakaa siis takaisin keisarille, mikä kuuluu keisarille, mutta Jumalalle, mikä kuuluu Jumalalle.”+
22 Kun he kuulivat sen, he olivat ihmeissään, ja he jättivät hänet ja menivät pois.
23 Samana päivänä hänen luokseen tuli saddukeuksia, jotka eivät usko ylösnousemukseen.+ He kysyivät häneltä:+
24 ”Opettaja, Mooses on sanonut: ’Jos mies kuolee lapsettomana, hänen veljensä täytyy mennä naimisiin leskeksi jääneen vaimon kanssa, jotta veli saisi jälkeläisiä.’+
25 Meidän keskuudessamme oli seitsemän veljestä. Ensimmäinen meni naimisiin ja kuoli, ja koska hänellä ei ollut jälkeläisiä, hän jätti vaimonsa veljelleen.
26 Samoin kävi toisen ja kolmannen ja lopulta kaikkien seitsemän.
27 Viimeisenä kaikista kuoli nainen.
28 Kuka noista seitsemästä siis saa hänet ylösnousemuksessa vaimokseen? Hänhän on ollut heidän kaikkien vaimona.”
29 Jeesus vastasi heille: ”Te erehdytte, koska ette tunne Raamatun kirjoituksia ettekä Jumalan voimaa.+
30 Ylösnousemuksessa eivät miehet mene naimisiin eikä naisia anneta vaimoiksi, vaan he ovat kuin enkelit taivaassa.+
31 Mutta jos ajatellaan kuolleiden ylösnousemusta, ettekö ole lukeneet, mitä Jumala on sanonut teille:
32 ’Minä olen Abrahamin Jumala, Iisakin Jumala ja Jaakobin Jumala’?+ Ei hän ole kuolleiden vaan elävien Jumala.”+
33 Kuultuaan tämän ihmisjoukot olivat hyvin hämmästyneitä hänen opetuksestaan.+
34 Kun fariseukset kuulivat, että hän oli vaientanut saddukeukset, he kokoontuivat yhteen.
35 Yksi heistä, lainoppinut, kysyi koetellakseen häntä:
36 ”Opettaja, mikä on lain suurin käsky?”+
37 Jeesus sanoi hänelle: ”’Rakasta Jehovaa,* Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi* ja koko mielelläsi.’+
38 Tämä on suurin ja ensimmäinen käsky.
39 Toinen, samankaltainen, on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.’+
40 Näihin kahteen käskyyn perustuvat koko Laki ja Profeetat.”*+
41 Kun nyt fariseukset olivat koolla, Jeesus kysyi heiltä:+
42 ”Mitä ajattelette Kristuksesta? Kenen poika hän on?” He sanoivat hänelle: ”Daavidin.”+
43 Hän kysyi heiltä: ”Kuinka sitten Daavid hengen vaikutuksesta+ kutsuu häntä Herraksi sanoessaan:
44 ’Jehova* sanoi minun Herralleni: ”Istu minun oikealla puolellani, kunnes minä asetan vihollisesi jalkojesi alle”’?+
45 Jos kerran Daavid kutsuu häntä Herraksi, kuinka hän on Daavidin poika?”+
46 Kukaan ei pystynyt vastaamaan hänelle sanaakaan, eikä kukaan uskaltanut siitä päivästä lähtien kysyä häneltä enää mitään.
Alaviitteet
^ Tai ”niistä, jotka olivat pitkällään pöydän ääressä”.
^ Tai ”luvallista”.
^ Tai ”Mooseksen laki ja profeettojen kirjoitukset”, ts. Raamatun heprealaiset kirjoitukset.
