Psalmit 102:1–28
Sorretun rukous, kun hän epätoivoisena* purkaa huolensa Jehovan edessä.+
102 Oi Jehova, kuule rukoukseni,+saavuttakoon avunhuutoni sinut.+
2 Älä kätke minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistavaa.+
Kumarru kuuntelemaan minua.*Vastaa minulle nopeasti, kun huudan.+
3 Päiväni haihtuvat kuin savu,ja luitani polttaa kuin ne olisivat tulessa.+
4 Sydämeni on painunut maahan ja kuihtunut kuin ruoho,+koska en muista syödä.
5 Äänekäs valitukseni+ saaluuni tarttumaan lihaani.+
6 Minä muistutan erämaan pelikaania.Olen kuin pieni pöllö raunioiden keskellä.
7 Minä makaan valveilla,*olen kuin yksinäinen lintu katolla.+
8 Kaiken päivää viholliseni ivaavat minua.+
Ne jotka pitävät minua pilkkanaan, käyttävät nimeäni kirouksena.
9 Leipänäni on tuhkaa+ja juomaani on sekoittunut kyyneleitä+
10 sinun suuttumuksesi ja vihastuksesi takia,sillä sinä nostit minut ylös vain heittääksesi minut pois.
11 Päiväni ovat kuin katoava* varjo,+ja minä kuihdun kuin ruoho.+
12 Mutta sinä, Jehova, pysyt ikuisesti,+ja sinun maineesi* säilyy sukupolvesta sukupolveen.+
13 Sinä nouset varmasti ja olet armollinen Siionille,+sillä sen on aika saada suosiosi,+määräaika on tullut.+
14 Palvelijasi saavat iloa sen kivistä,+ja sen tomuunkin he ovat kiintyneet.+
15 Kansat tulevat pelkäämään* Jehovan nimeäja kaikki maan kuninkaat tunnustamaan kunniasi,+
16 koska Jehova rakentaa uudelleen Siionin.+Hän näyttäytyy kunniassaan.+
17 Hän kiinnittää huomiota puutteenalaisten rukouksiin,+heidän rukouksiaan hän ei halveksi.+
18 Tämä on kirjoitettu tulevaa sukupolvea varten,+jotta kansa, joka tullaan muodostamaan,* ylistäisi Jahia.
19 Hän katsoo alas pyhästä korkeudestaan,+taivaasta Jehova katselee maata.
20 Hän kuulee vangin huokailun,+vapauttaa kuolemaan tuomitut,+
21 jotta Jehovan nimeä julistettaisiin Siionissa+ja hänen ylistystään Jerusalemissa,
22 kun kansat ja valtakunnatkokoontuvat palvelemaan Jehovaa.+
23 Hän riisti minulta ennenaikaisesti voimani,hän lyhensi päiviäni.
24 Minä sanoin: ”Jumalani,älä ota minua pois kesken elämäni,*sinä, jonka vuodet ulottuvat yli kaikkien sukupolvien.+
25 Kauan sitten sinä laskit maan perustukset,ja taivas on sinun kättesi työtä.+
26 Ne tuhoutuvat, mutta sinä pysyt,ja ne kuluvat kaikki kuin vaate.
Sinä vaihdat ne kuin puvun, ja ne katoavat.
27 Sinä olet kuitenkin sama, eivätkä sinun vuotesi milloinkaan lopu.+
28 Sinun palvelijoidesi lapset asuvat turvassa,ja heidän jälkeläisensä pysyvät aina edessäsi.”+
Alaviitteet
^ Tai ”heikkona”.
^ Kirjaim. ”Kallista korvasi puoleeni”.
^ Tai mahd. ”olen riutunut”.
^ Tai ”pitenevä”.
^ Tai ”nimesi”. Kirjaim. ”muistosi”.
^ Tai ”kunnioittamaan syvästi”.
^ Kirjaim. ”luomaan”.
^ Tai ”elämäni puolivälissä”.
