Psalmit 137:1–9
137 Babylonin jokien varsilla,+ siellä me istuimme.
Me itkimme muistellessamme Siionia.+
2 Sen* keskellä oleviin poppeleihinme ripustimme harppumme.+
3 Siellä vangitsijamme pyysivät meitä laulamaan laulun,+pilkkaajamme halusivat viihdykettä:
”Laulakaa meille jokin Siionin laulu.”
4 Miten voimme laulaa Jehovan lauluavieraalla maalla?
5 Jos unohdan sinut, Jerusalem,oikea käteni saa unohtaa kaiken, mitä se osaa.*+
6 Tarttukoon kieleni suulakeeni,ellen muista sinua,ellen pidä Jerusalemiasuurimpana ilonaiheenani.+
7 Muista, Jehova,mitä edomilaiset sanoivat sinä päivänä, jona Jerusalem kukistui:
”Repikää se! Repikää se perustuksiaan myöten!”+
8 Sinä Babylonin tytär, joka pian tuhoudut,+onnellinen on se, joka maksaa sinulle takaisinkohtelemalla sinua samoin kuin sinä kohtelit meitä.+
9 Onnellinen on se, joka tarttuu lapsiisija iskee ne murskaksi kallioon.+
