Psalmit 32:1–11
Daavidin. Maskil.*
32 Onnellinen on se, jonka rikkomus on annettu anteeksi, jonka synti on peitetty.*+
2 Onnellinen on se, jota Jehova ei pidä syyllisenä,+joka ei ole petollinen.*
3 Kun vaikenin, minä tunsin kaiken päivää syvää tuskaa, joka riudutti luuni.*+
4 Yötä päivää sinun kätesi* oli raskaana päälläni.+
Voimani haihtuivat* kuin vesi kesähelteessä. (Sela.)
5 Lopulta tunnustin sinulle syntini,en peittänyt rikkomustani.+
Minä sanoin: ”Minä tunnustan väärintekoni Jehovalle.”+
Niin sinä annoit anteeksi syntini, rikkomukseni.+ (Sela.)
6 Siksi jokainen uskollinen rukoilee sinua,+kun sinut vielä voi löytää.+
Silloin eivät edes tulvavedet ulotu häneen.
7 Sinä olet minulle piilopaikka,sinä suojelet minua vaikeuksien keskellä.+
Sinä vapautat minut ja ympäröit minut ilohuudoilla.+ (Sela.)
8 ”Minä annan sinulle viisautta* ja opetan sinulle, mitä tietä sinun tulee kulkea.+
Annan sinulle neuvoja katseeni seuratessa sinua.+
9 Älä ole* kuin hevonen tai muuli, jolla ei ole ymmärrystä.+Sen tulisuutta täytyy hillitä suitsilla tai riimullaennen kuin se tulee lähellesi.”
10 Pahoilla on paljon tuskia,mutta Jehovaan luottavaa ympäröi hänen uskollinen rakkautensa.+
11 Iloitkaa Jehovasta ja riemuitkaa, te oikein toimivat,*huutakaa ilosta, kaikki te sydämeltänne rehelliset.
Alaviitteet
^ Tai ”annettu anteeksi”.
^ Kirjaim. ”jonka hengessä ei ole petosta”.
^ Tai ”minun luuni riutuivat voihkiessani kaiken päivää”.
^ Tai ”tyytymättömyytesi”.
^ Tai ”Elinnesteeni muuttui”.
^ Tai ”syvällistä ymmärrystä”.
^ Kirjaim. ”Älkää olko”.
