Saarnaaja 5:1–20

  • Oikeanlainen pelko Jumalaa kohtaan (1–7)

  • Korkeat valvovat alempiarvoisia (8, 9)

  • Rikkaus turhuutta (10–20)

    • Rahaa rakastava ei koskaan tyytyväinen (10)

    • Työntekijän uni on makea (12)

5  Ole varovainen aina kun menet tosi Jumalan temppeliin.+ On parempi mennä sinne kuuntelemaan+ kuin uhraamaan niin kuin typerät,+ jotka eivät tajua toimivansa väärin.  Älä puhu hätäisesti äläkä esitä sydämessäsi harkitsemattomia sanoja tosi Jumalan edessä,+ sillä tosi Jumala on taivaassa mutta sinä olet maan päällä. Siksi sanojesi tulee olla harvat.+  Liiallinen tekeminen saa* ihmisen näkemään unia,+ ja liian monet sanat tekevät puheesta typerää.+  Aina kun annat juhlallisen lupauksen Jumalalle, täytä se viivyttelemättä,+ sillä hän ei saa iloa typeristä.+ Täytä antamasi juhlalliset lupaukset.+  On parempi, ettet lupaa* kuin että lupaat etkä täytä.+  Älä anna suusi saada sinua* tekemään syntiä+ äläkä sano enkelin* edessä, että se oli erehdys.+ Miksi suututtaisit tosi Jumalan sanoillasi, niin että hänen olisi hävitettävä se, mitä olet tehnyt?+  Samoin kuin paljo tekeminen saa näkemään unia,+ monet sanat johtavat turhuuteen. Mutta pelkää* tosi Jumalaa.+  Älä ylläty, jos näet, että köyhää sorretaan ja oikeutta ja oikeudenmukaisuutta* loukataan alueellasi.+ Korkeaa viranomaista valvoo häntä korkeampi, ja lisäksi on muita, jotka ovat heitäkin korkeampia.  Maan tuotto jaetaan heidän kaikkien kesken. Pelto palvelee kuninkaankin tarpeita.+ 10  Hopeaa rakastava ei koskaan saa tarpeeksi hopeaa eikä omaisuutta rakastava tuloja.+ Tämäkin on turhuutta.+ 11  Kun omaisuus lisääntyy, lisääntyvät sen käyttäjätkin.+ Mitä hyötyä siitä on sen omistajalle, paitsi että hän voi katsella sitä?+ 12  Toista palvelevan uni on makea, söipä hän vähän tai paljon, mutta rikkaan suuri omaisuus ei anna hänen nukkua. 13  Olen nähnyt auringon alla suuren onnettomuuden:* Rikkauksia omistava haalii niitä omaksi vahingokseen. 14  Hän menettää rikkautensa epäonnistuneessa hankkeessa, ja kun hänelle syntyy poika, hän ei omista enää mitään.+ 15  Ihminen tulee äitinsä kohdusta alastomana, ja sellaisena kuin hän tuli, hän myös menee pois.+ Hän ei voi viedä mukanaan mitään, minkä hyväksi hän on tehnyt kovasti työtä.+ 16  Tämäkin on suuri onnettomuus:* Juuri niin kuin hän tuli, niin hän lähtee poiskin. Mitä hyötyä on siitä, että tekee kovasti työtä tuulen hyväksi?+ 17  Hän myös syö joka päivä pimeydessä, hyvin turhautuneena sekä sairaana ja vihaisena.+ 18  Olen havainnut, mikä on hyvää ja oikein: Ihmisen tulee syödä ja juoda ja saada iloa kovasta työstä,+ jonka parissa hän ahkeroi auringon alla elämänsä harvoina päivinä, jotka tosi Jumala on hänelle antanut. Se on hänen palkintonsa.*+ 19  Lisäksi kun tosi Jumala antaa ihmiselle rikkautta ja aineellista omaisuutta+ samoin kuin kyvyn nauttia niistä, ihmisen tulisi ottaa vastaan palkintonsa* ja iloita kovasta työstään. Tämä on lahja Jumalalta.+ 20  Hän tuskin huomaa* elämänsä päivien kulumista, koska tosi Jumala täyttää hänen sydämensä ilolla.+

Alaviitteet

Tai ”Liian monet huolet saavat”.
Tai ”anna juhlallista lupausta”.
Kirjaim. ”lihaasi”.
Tai ”sanansaattajan”.
Tai ”kunnioita syvästi”.
Tai ”vanhurskautta”. Ks. sanasto, ”Vanhurskaus”.
Tai ”tragedian”.
Tai ”tragedia”.
Tai ”osansa”.
Tai ”osansa”.
Tai ”muistaa”.