Tuomarien kirja 21:1–25
-
Benjaminin heimo pelastetaan (1–25)
21 Israelin miehet olivat vannoneet Mispassa+ valan: ”Kukaan meistä ei anna tytärtään vaimoksi benjaminilaiselle miehelle.”+
2 Siksi kansa tuli Beteliin,+ istui siellä tosi Jumalan edessä iltaan asti ja itki katkerasti suureen ääneen.
3 He sanoivat: ”Jehova, Israelin Jumala, miksi Israelissa on tapahtunut tällaista? Miksi yhden heimon pitäisi nyt kadota Israelista?”
4 Seuraavana päivänä kansa nousi varhain ja rakensi sinne alttarin uhratakseen poltto- ja yhteysuhreja.+
5 Sitten Israelin kansa sanoi: ”Ketkä kaikista Israelin heimoista eivät tulleet koolle Jehovan eteen?” He olivat nimittäin vannoneet juhlallisesti, että jokainen, joka ei tulisi Jehovan luo Mispaan, varmasti surmattaisiin.
6 Israelin kansa suri sitä, mitä oli tapahtunut heidän veljelleen Benjaminille. He sanoivat: ”Tänään Israelista on hakattu yksi heimo pois.
7 Mitä meidän pitäisi tehdä, että saisimme vaimoja jäljellä oleville benjaminilaisille? Mehän olemme vannoneet Jehovan kautta,+ ettemme anna tyttäriämme heille vaimoiksi.”+
8 He kysyivät: ”Ketkä Israelin heimoista eivät tulleet Jehovan luo Mispaan?”+ Kävi ilmi, että Jabes-Gileadista ei ollut tullut ketään leiriin, jossa seurakunta oli.
9 Kun kansa laskettiin, huomattiin, että läsnä ei ollut yhtään Jabes-Gileadin asukasta.
10 Siksi kansa lähetti sinne 12 000 voimakkainta miestä ja käski heitä: ”Menkää ja lyökää miekalla kuoliaaksi Jabes-Gileadin asukkaat, myös naiset ja lapset.+
11 Teidän tulee tehdä näin: jokainen mies ja jokainen sellainen nainen, joka on ollut sukupuolisuhteessa miehen kanssa, teidän tulee tappaa.”*
12 He löysivät Jabes-Gileadin asukkaiden joukosta 400 tyttöä, jotka olivat neitsyitä eivätkä olleet koskaan olleet sukupuolisuhteessa miehen kanssa, ja toivat heidät leiriin Siloon,+ joka on Kanaanin maassa.
13 Sitten koko kansa lähetti viestin Rimmoninkalliolla+ oleville benjaminilaisille ja tarjosi heille rauhaa.
14 Silloin benjaminilaiset tulivat takaisin, ja heille annettiin ne naiset, jotka oli jätetty eloon Jabes-Gileadin+ naisista. Naisia ei kuitenkaan ollut heille riittävästi.
15 Niin kansa suri sitä, mitä Benjaminille oli tapahtunut,+ koska Jehova oli aiheuttanut kuilun Israelin heimojen välille.
16 Kansan vanhimmat sanoivat: ”Mitä meidän pitäisi tehdä, että saisimme vaimoja jäljellä oleville miehille, sillä Benjaminista on tuhottu kaikki naiset?”
17 He jatkoivat: ”Eloon jääneille benjaminilaisille täytyy jäädä perintö, jottei yhtään heimoa pyyhittäisi pois Israelista.
18 Me emme kuitenkaan saa antaa tyttäriämme heille vaimoiksi, sillä Israelin kansa on vannonut: ’Kirottu on se, joka antaa vaimon Benjaminiin.’”+
19 Lopuksi he sanoivat: ”Joka vuosihan vietetään Jehovan juhlaa Silossa,+ joka on Betelin pohjoispuolella, Betelistä ylös Sikemiin menevän valtatien itäpuolella ja Lebonan eteläpuolella.”
20 Niin he käskivät Benjaminin miehiä: ”Menkää ja asettukaa väijyksiin viinitarhoihin.
21 Kun näette Silon nuorten naisten* tulevan tanssimaan piiritanssejaan, jokaisen teistä pitää tulla esiin viinitarhoista ja siepata Silon nuorista naisista itselleen vaimo, ja teidän pitää palata Benjaminin maahan.
22 Jos heidän isänsä tai veljensä tulevat valittamaan meille, sanomme heille: ’Suhtautukaa meihin ymmärtäväisesti heidän tilanteensa takia, sillä me emme saaneet kaikille vaimoa sotasaaliina+ ettekä te voineet antaa heille vaimoja tulematta syyllisiksi.’”+
23 Benjaminin miehet tekivät juuri niin, ja jokainen otti vaimon tanssimaan tulleiden naisten joukosta. Sen jälkeen he palasivat perintöalueelleen, rakensivat kaupunkinsa uudelleen+ ja asettuivat niihin asumaan.
24 Silloin israelilaiset hajaantuivat, kukin heimonsa ja sukunsa luo. He lähtivät sieltä kukin perintöalueelleen.
25 Tuohon aikaan Israelissa ei ollut kuningasta.+ Jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mielestään* oli oikein.
