1. Aikakirja 21:1–30
21 Sitten Saatana* nousi Israelia vastaan ja yllytti Daavidia laskemaan Israelin.+
2 Niin Daavid sanoi Joabille+ ja kansan päälliköille: ”Menkää laskemaan Israel Beersebasta Daniin+ asti ja raportoikaa sitten minulle, niin että saan tietää, paljonko heitä on.”
3 Joab kuitenkin sanoi: ”Tehköön Jehova kansastaan sata kertaa suuremman! Herrani, kuningas, eivätkö he kaikki ole jo herrani palvelijoita? Miksi herrani haluaa tehdä näin? Miksi hän tekisi Israelista syyllisen?”
4 Kuninkaan sana kuitenkin velvoitti Joabia, joten Joab lähti ja kulki kautta koko Israelin, minkä jälkeen hän tuli Jerusalemiin.+
5 Sitten Joab ilmoitti Daavidille luetteloitujen määrän: koko Israelissa oli kaikkiaan 1 100 000 miekoin aseistautunutta miestä ja Juudassa 470 000 miekoin aseistautunutta miestä.+
6 Mutta Leeviä ja Benjaminia ei luetteloitu,+ koska kuninkaan käsky oli Joabista vastenmielinen.+
7 Tämä oli kuitenkin erittäin epämieluista tosi Jumalalle, joten hän rankaisi Israelia.
8 Silloin Daavid sanoi tosi Jumalalle: ”Olen tehnyt suuren synnin,+ kun toimin näin. Annathan palvelijasi synnin anteeksi,+ sillä olen menetellyt todella tyhmästi.”+
9 Sitten Jehova sanoi Gadille,+ Daavidin näkyjennäkijälle:
10 ”Mene ja sano Daavidille: ’Näin sanoo Jehova: ”Minä annan sinulle kolme vaihtoehtoa. Valitse niistä yksi, niin teen sinulle sen mukaan.”’”
11 Niin Gad meni Daavidin luo ja sanoi hänelle: ”Näin sanoo Jehova: ’Valitse,
12 tuleeko kolme nälkävuotta,+ aiheuttavatko vastustajasi tuhoa kolme kuukautta, kun vihollistesi miekka tavoittaa sinut,+ vai lyökö Jehovan miekka, vaarallinen kulkutauti,*+ maata kolme päivää, kun Jehovan enkeli aiheuttaa hävitystä+ koko Israelin alueella.’ Mieti, mitä vastaan hänelle, joka lähetti minut.”
13 Daavid sanoi Gadille: ”Tämä on minulle hyvin ahdistavaa. Anna minun jättäytyä Jehovan käsiin, sillä hänen armonsa on hyvin suuri.+ Älä anna minun joutua ihmisten käsiin.”+
14 Silloin Jehova lähetti Israeliin vaarallisen kulkutaudin,+ niin että Israelista kuoli 70 000 henkeä.+
15 Lisäksi tosi Jumala lähetti enkelin Jerusalemiin hävittämään sitä, mutta kun tämä aikoi tehdä niin, Jehova näki sen ja oli murheellinen* onnettomuuden takia.+ Hän sanoi hävitystä aiheuttavalle enkelille: ”Riittää!+ Laske kätesi.” Jehovan enkeli seisoi lähellä jebusilaisen+ Ornanin puimatannerta.+
16 Kun Daavid nosti katseensa, hän näki Jehovan enkelin seisovan maan ja taivaan välillä kädessään paljastettu miekka,+ joka oli ojennettu kohti Jerusalemia. Daavid ja vanhimmat kumartuivat heti maahan asti säkkikankaat päällään.+
17 Daavid sanoi tosi Jumalalle: ”Enkö juuri minä käskenyt laskea kansan? Minä olen tehnyt syntiä, ja minä olen tehnyt väärin,+ mutta nämä lampaat – mitä he ovat tehneet? Jumalani Jehova, olkoon kätesi minua ja isäni sukua vastaan, mutta älä anna tämän vitsauksen kohdata kansaasi.”+
18 Silloin Jehovan enkeli käski Gadin+ sanoa Daavidille, että Daavid menisi pystyttämään Jehovalle alttarin ylös jebusilaisen Ornanin puimatantereelle.+
19 Niin Daavid meni ylös, niin kuin Gad oli kehottanut Jehovan nimessä.
20 Ornan oli puimassa vehnää, kun hän kääntyi ympäri ja näki enkelin, ja hänen neljä poikaansa, jotka olivat hänen kanssaan, piiloutuivat.
21 Kun Daavid tuli ylös Ornanin luo, Ornan nosti katseensa ja näki Daavidin. Hän lähti heti puimatantereelta ja kumartui Daavidin edessä maahan asti.
22 Daavid sanoi Ornanille: ”Myy* minulle puimatanner, niin että voin rakentaa sinne alttarin Jehovalle. Myy se minulle täydellä hinnalla, jotta kansaa kohdannut vitsaus lakkaisi.”+
23 Mutta Ornan sanoi Daavidille: ”Ota se omaksesi, ja tehköön herrani, kuningas, mitä hyväksi näkee. Minä annan naudat polttouhreiksi, puimareen+ polttopuiksi ja vehnän viljauhriksi. Annan sen kaiken.”
24 Mutta kuningas Daavid sanoi Ornanille: ”Ei, vaan minä ostan sen täydellä hinnalla, sillä minä en ota sinun omaasi ja anna sitä Jehovalle enkä uhraa polttouhreja, jotka eivät maksa minulle mitään.”+
25 Niin Daavid antoi Ornanille paikasta 600 sekelin* painosta kultaa.
26 Daavid rakensi sinne alttarin+ Jehovalle, uhrasi poltto- ja yhteysuhreja ja huusi Jehovaa, joka vastasi hänelle lähettämällä tulen+ taivaasta polttouhrialttarille.
27 Sitten Jehova käski enkelin+ pistää miekkansa takaisin tuppeen.
28 Kun Daavid näki, että Jehova oli vastannut hänelle jebusilaisen Ornanin puimatantereella, hän alkoi uhrata siellä.
29 Siihen aikaan Jehovan pyhäkköteltta, jonka Mooses oli tehnyt erämaassa, ja polttouhrialttari olivat kuitenkin uhripaikalla Gibeonissa.+
30 Mutta Daavid ei ollut voinut mennä sinne kysymään neuvoa Jumalalta, sillä hän oli kauhistunut Jehovan enkelin miekkaa.
Alaviitteet
^ Tai mahd. ”vastustaja”.
^ Tai ”miekka, rutto”.
^ Tai ”tunsi mielipahaa”.
^ Kirjaim. ”Anna”.